Lahdessa on riittänyt viime aikoina parranpärinää ja poliittista vääntöä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhteisyrityskuviosta. Keskustelun yhteydessä on heitelty ilmaan myös monenlaisia toinen toistaan isompia lukuja. Mehiläisen on todettu napanneen itselleen yhteensä jopa 700 miljoonan euron arvoisen sopimuksen.
Laskelmia ei käy kiistäminen, koska ne pohjautuvat julkisista asiakirjoista löytyviin tietoihin. Noinkin isoihin lukuihin on mahdollista päästä, kun otetaan huomioon sopimukseen kirjatut laajennusmahdollisuudet ja jatkovuodet.
Kokonaan toinen kysymys on, mikä on sopimusjärjestelyn vaihtoehtoiskustannus. Kuinka kalliiksi tulisi palvelun tuottaminen nykyisillä järjestelyillä? Siitä tuskin kenelläkään on tietoa, mutta ilmaista sekään ei taatusti ole. Kysymystä voi olla lopulta turha arvuutella, koska paikallisen terveydenhuollon rahavirrat saattavat joka tapauksessa mennä perusteellisesti uusiksi, jos maan hallitus saa toteutettua valmistelemansa sote-uudistuksen vuoden 2023 alussa.
Uudistukseen liittyvää rahanjakoa käsiteltiin myös ministeri Krista Kiurun viimeviikkoisen Lahden-vierailun yhteydessä, josta lisää tässä lehdessä julkaistavassa reportaasissa.
Sote-uudistuksessa liikutellaan kaikkiaan 19,1 miljardin vuotuista rahapottia kuntien, valtion ja tulevien maakuntien kesken.
Perusideana on, että koko maan tasolla uusille maakunnille siirtyy yhtä paljon tuloja ja menoja. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sote-toimen ja pelastustoimen kustannukset lähtevät kuntien harteilta, mutta toisaalta kaikkien kuntien veroprosenttia alennetaan 12,63 prosenttiyksiköllä.
Ainakin aluksi tämä tarkoittanee käytännössä valtionveron vastaavaa korotusta, koska uusille maakunnille ei ehditä säätää verotusoikeutta tällä vaalikaudella. Kiuru kertoi kuitenkin persoonalliseen tyyliinsä, että maakuntien verotusoikeus on pidemmän tähtäimen tavoitteena ja valmistelut on aloitettu.
– Meillä on jo parlamentaarisella ladulla verotusoikeus hiihtämässä eteenpäin. Kuinka paljon tulee havuja sen eteen, en osaa sanoa, Kiuru maalaili puhuessaan Suomen hiihtopääkaupungissa.
Pidemmän päälle olennaisinta on, miten sote-rahat jaetaan tulevaisuudessa maan eri alueiden kesken. Tätä tarkoitusta varten on kehitelty laskentaperusteita, jotka pohjautuvat kunkin alueen palvelutarpeisiin ja paikallisiin olosuhteisiin. Laskentaperusteisiin pohjautuva rahanjako on tarkoitus ottaa käyttöön seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen.
Päijät-Hämeen kannalta asetelmaan liittyy samanaikaisesti mahdollisuuksia ja uhkia. Laskentaperusteet suosivat ikääntyvää ja monenlaisista sosiaalisista ongelmista kärsivää maakuntaa.
Uhkakuvana kuitenkin on, että aluetta tavallaan rangaistaan aiemmin täällä tehdyistä terveydenhuollon säästötoimista, koska uuteen rahanjakoon on mietitty rajoitusta, jonka myötä maakunnan saama rahoitus voi nousta asukasta kohden korkeintaan 150 euroa vuodessa nykyiseen rahankäyttöön verrattuna.
Maakuntajohtaja Laura Leppänen avasikin asetelmaa ministerille esittämässään kommenttipuheenvuorossa. Hän muistutti, että paikallinen kuntatalous on todella ahtaalla, minkä vuoksi hyvinvointiyhtymän talous on vedetty tiukille ja palveluiden tarjontaa on rajoitettu.
– Laskennallisesti päijäthämäläiselle asukkaalle kuuluisi 313 euroa asukasta kohden enemmän rahaa palveluiden tuottamiseen kuin mitä meillä on nykyisin kuntarahaa tähän käytettävissä. Tämä rajoitin rajaisi sen 150 euroon, mikä tarkoittaisi meille yli 30 miljoonan euron katvetta, Leppänen havainnollisti.
– Meille on hirvittävän tärkeää, että päijäthämäläinen asukas on yhtä tärkeä kuin vaikka varsinaissuomalainen asukas ja pirkanmaalainen asukas, ja että yhdenvertaisiin palveluihin on mahdollisuus myös jatkossa.
Tästä on helppo olla samaa mieltä. Sote-uudistuksen esittelypuheissa on puhuttu painokkaasti hoidon tasavertaisesta saatavuudesta.
Käytännön toteutus ratkaisee, ovatko puheet lopulta vain sanahelinää. Näin valitettavasti käy, jos Päijät-Hämeen perusteltuja vaatimuksia ei oteta huomioon. Olisi aluepoliittinen oikeusmurha rokottaa maakuntaa täällä aiemmin tehdyistä säästötoimista.
Ministerivierailu ei tarjonnut asiaan konkreettisia vastauksia, koska rahoituskysymys on Kiurun mukaan vielä aidosti auki. Paikallisten kansanedustajien, erityisesti hallituspuolueiden edustajien, pitää olla nyt hereillä.