Moukari jyrisee Karpaloon - Etelä-Koreasta muutama vuosi sitten ostetut panssarihaupitsit mukana Lahden paikallispuolustusharjoituksessa

Suomi osti vuonna 2017 Etelä-Koreasta 146 miljoonalla eurolla 48 tällaista vähän käytettyä K9-panssarihaupitsia, suomalaisittain Moukareita. Puolustusvoimat

Tommi Berg

Urheilukeskuksen maastossa ulkoilevat saattavat hieraista ensi keskiviikon iltapäivänä pariinkin kertaan silmiään. Silloin Karpalon kentällä möyryää K9 Thunder -panssarihaupitseja, suomalaiselta nimeltään Moukareita. Muutama vuosi sitten Etelä-Koreasta ostetut aseet on ehditty jo nimetä julkisuudessa Suomen tykistön ykkösnyrkiksi. Ketterästi paikkaa vaihtavat moukarit pystyvät tulittamaan 155 millimetrin tykeillään jopa yli 40 kilometrin päähän. Esimerkiksi Karpalon kentältä vaikka Heinolaan.

Parolan Panssariprikaatista Karpalon kentälle tulevat Moukarit ovat mukana Lahden seudulla ensi viikolla järjestettävässä Päijät-Hämeen paikallispuolustusharjoituksessa. Puolustusvoimat näkyy tuolloin muutenkin tavanomaisesta poikkeavalla tavalla Lahden katukuvassa. Esimerkiksi Kirkkokadun virastotalon lähistöllä näkyy sotilaita jo ensi viikon alusta lähtien.

Harjoituksessa on mukana noin sata reserviläistä Päijät-Hämeen paikallispataljoonasta, kantahenkilökunnan edustajia ja Panssariprikaatin varusmiehiä. Harjoitukseen osallistujat ovat poikkeusolojen aikaisissa tehtävissään.

– Harjoittelemme puolustusvoimien tehtävien täyttämistä paikallispuolustuksessa. Siihen liittyy kiinteänä osana viranomaisten välinen yhteistyö hybridiuhkatilanteessa, kuvailee harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Hannu Koivisto.

Käytännössä harjoiteltavana asiana on eri tahojen kyky välittää tietoa, jakaa tehtäviä ja tukea toinen toistaan. Tähän liittyen Lahdessa saatetaankin nähdä ensi viikolla tilanteita, joissa on mukana esimerkiksi niin sotilaita kuin poliiseja.

– Harjoittelemme harmaassa vaiheessa vaativien tilanteiden hoitamista, esimerkiksi aseistautuneiden joukkojen etsintä- ja kiinniottotehtävää, johon poliisi pyytää puolustusvoimilta virka-apua.

Harmaata vaihetta on harjoiteltu kauan, vaikka sitä ei ehkä ole kutsuttu harmaaksi vaiheeksi.

Everstiluutnantti Hannu Koivisto

Puheet hybridiuhista ja harmaasta vaiheesta herättävät väistämättä mielikuvia viime vuosien konflikteista, joille on ollut tunnusomaista tilanteen epämääräisyys ja esimerkiksi tunnuksettomien joukkojen käyttö. Viimeistään Krimin tapahtumat vuonna 2014 nostivat tämäntyyppiset uhkakuvat laajempaan keskusteluun myös Suomessa. Ammattisotilaille asia ei kuitenkaan ole niin uusi kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla.

– Harmaata vaihetta on harjoiteltu kauan, vaikka sitä ei ehkä ole kutsutta harmaaksi vaiheeksi, Koivisto toteaa ja muistuttaa vastaavien uhkakuvien olleen jo pitkään mukana esimerkiksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvallisuusstrategiassa.

– Perinteisestä sodankäynnistä poikkeavia keinoja on käytetty kauan, ja toisen maailmansodan jälkeen on nähty kriisejä, joissa perinteistä sodanjulistusta ei ole käytetty.

Koronatilanne tuo harjoitukseen väistämättä oman mausteensa. Sairaana tai hengitystieoireisena harjoitukseen ei ole asiaa. Toisaalta korona korostaa viranomaisten välisen yhteistyön tär­keyttä myös nykyisissä rauhan oloissa.

Puolustusvoimat järjestää paikallispuolustusharjoituksia kaksi kertaa vuodessa, vaihdellen järjestämispaikkoja. Ensi viikon harjoituksen jälkeen vastaavan kokoluokan harjoitus nähtäneen Lahden seudulla aikaisintaan noin parin vuoden kuluttua.

Keskustelu