Lukijalta: Markkinoinnin huumaa terveyspalveluissa

Satu Lehtola

Monestiko olet huomannut ostaessasi jotain todella uutta hienoa ja juuri sinulle kohdennettua tuotetta, että se onkin aivan jotain muuta kuin mitä mainoksissa esitetään? Pettymys on suuri, ja harmistuksesta kestää kauan toipua puhumattakaan rahojen menetyksestä.

Samaa keinoa käytetään markkinoitaessa tätä terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuutta ja tavoitettavuutta. Maalaisjärjellä voidaan ajatella, että jos nyt on lääkäreistä pulaa ja samat lääkärit toimivat sekä julkisella että yksityisellä, niin kuinkas ne lisääntyvät sitten, kun verovaroin tuotetut perusterveyspalvelut on yksityistetty?

Digipalvelujen parantaminen on esitetty yhdeksi yksityistämisen syyksi. Veronmaksaja maksaa niin ikään kaikki siihen ostettavat sovellukset, digiosaamista voidaan ihan ilman yhteisyritystä ostaa, ja niin tehdään koko ajan. Ei siis pääse lääkäriin fyysisesti paremmin, vaan saa yhteyden lääkärin tai hoitajan kanssa, jos osaa käyttää sovellusta tai ylipäätään saa ladattua oikean sovelluksen, minkä kautta hoitavaan tahoon yhteyden saa. Kaikki mummot ja vaarit varmaan tämän osaavat.

Yksi lääkärihän voi diginä hoitaa paljon enemmän potilaita kuin fyysisen vastaanoton kautta. Ei tarvita tiloja, vaan lääkärit voivat ottaa potilaat vastaan vaikka kotona. Tästä on säästöä tulossa, vaikkei hankkeessa säästöä haeta.

Tässä iänikuisessa väännössähän ei ole kyse palvelujen saatavuudesta kokonaisuudessaan, vaan siitä, että markkinatalouden maailmassa tässä voitontavoittelussa loppuu julkiselta puolelta rahat, kun pitää olla kymmenen esimiehen ja päällikön virat.

Heille maksetaan papereiden siirtelystä, ei suinkaan osaamisesta. Niin pitää etsiä tehokkaasti keinoja, jottei hoidettavat saa palvelua, joka verovaroin kuuluisi tuottaa.

Jokainen palveluntarjoaja ja yrittäjä haluaa voiton, joten on selvää, että loppukäyttäjän eli veronmaksajan lasku on suuri. Kun yksityiselle annetaan valta ja vastuu terveyspalvelujen tuottamisesta, siirtää se maksuvastuun kuluttajalle mitä suurimmassa määrin. He, joilla on rahaa, saavat hoitoa ja he, joilla ei ole, jäävät ilman.

Visioin, että jatkossa tulee olemaan todella haasteellista päästä erikoissairaanhoitoon, kun se ei juuri onnistu nytkään. Mikä on estänyt Lahdessa oman perusterveydenhuollon kehittämisen ja tuottamisen? Lääkäripula ja raha? Nyt ne ovat siis kummasti lisääntyneet. 700 miljoonaa, sanoisin, että todella hyvä diili Mehiläiselle ja veronmaksajien pussista. Tämä on heidän tahtotilansa, joilla sitä rahaa on ja voivat palvelunsa nytkin ostaa.

Yhtymä on Etelä-Suomen Sanomien mukaan säästänyt niin paljon tässä koronan ilmaantumisen jälkeen, että on melkein plus miinus nolla -tilanteessa. Se on hyvä tilanne julkisten palvelujen ollessa kyseessä, kun on tiedossa, ettei julkisen sitä voittoa tarvitse tuottaa. Mistä säästö on siis kertynyt? Ei ole tehty leikkauksia, ei ole päästy vastaanotolle, kun on korona. Henkilöstöä lomautettu, ajettu toiminta alas, joten säästöä tullut sen myötä.

Kun ei hoideta, tulee säästöä, ja mihin ne säästöt käytetään? Verovarat kuuluu käyttää veronmaksajien hyväksi, se on niiden tarkoitus, jotenkin tuppaa unohtumaan tämä tässä voitontavoittelussa. Kun ei tarjota palvelua, ei ole menoja, paitsi hallinnossa. Ne eivät tietysti ole varsinaisia menoja vaan välttämättömiä, väittää mainospuhuja. Taas viedään pässiä narussa, meitä kuntalaisia.

Koronan aiheuttamat verotulojen vähennykset puhuttavat ja näkyvät veronkorotuksina ja monenlaisina heikennyksinä, mikä oli tiedossa jo maaliskuussa. Esimerkiksi aikuiskoulutustuesta luopuminen, työttömyysturvan heikennykset, eläkeputkesta luopuminen. Näillä Suomi nousuun, työllisyyshän siinä kasvaa, kun ei eläkeputkeen pääse, paitsi ettei työpaikat näin lisäänny.

Yritystuista ei kyllä leikata, vaikkeivat palkkaisi ketään ja lisäisi työllisyyttä. Esitän, että ne yritykset, joille tukia maksetaan, siirtävät tuotantonsa takaisin Suomeen. Se, jos mikä, on hyvä keino lisätä työllisyyttä ja työllistää suomalainen.

kaupunginvaltuuston varavaltuutettu (sd.)

Keskustelu