
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksessa viime perjantaina tehty päätös uuden yhteisyrityksen perustamisesta syntyi poikkeuksellisen kiemuraisten ja yllättävien poliittisten käänteiden jälkeen.
Koko päätöksen arvioitiin jo jäävän juridiseen pattitilanteeseen, kun Lahden kaupunginhallitus oli linjannut, että Lahti ei yhtymän suurimpana omistajakuntana kannata yhtiöittämistä. Päätös syntyi kaupunginhallituksessa lukemin 7–4 demareiden, vasemmistoliiton, vihreiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien äänillä.
Yhtymäkokouksessa nähtiin kuitenkin yllättäviä käänteitä.
Ensin Lahden yhtymäkokousedustaja Markku Karjula (kesk.) poistui kokouksesta, jolloin hänen äänipottinsa jakautui muiden lahtelaisten kokousedustajien käytettäväksi.
Tämän jälkeen kokoomuksen lahtelaiset kokousedustajat Francis McCarron ja Terttu Pohjolainen äänestivät kaupunginhallituksen tekemän linjauksen vastaisesti. Niinpä yhtymäkokouksen äänistä enemmistö tuli yhtiöittämisjärjestelyn taakse. Molemmat kokoomuslaiset olivat tuuraamassa puolueensa vakituisia yhtymäkokousedustajia.
Käänteet herättivät voimakkaita reaktioita ja kuohuntaa paikallisten päättäjien kesken.
Oltiin itse asiakysymyksestä mitä mieltä tahansa, perjantain käänteet osoittivat, että yhtymäkokousmalli ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Hämeen kokoomus julkaisi hyvin pian päätöksen jälkeen tiedotteen, jossa kehuttiin tehtyä ratkaisua ja sen eteen tehtyä laajaa valmistelutyötä. Samassa tiedotteessa kaupungin ohjetta rikkoneet kokoomuslaiset perustelivat äänestyskäyttäytymistään.
– Emme voi kuvitellakaan, että Lahden kaupunki ja kunnat omana tuotantonaan, mitä SDP ilmeisesti ajaa, pystyisi toteuttamaan kaikkia niitä digitaalisia uudistuksia, joita saavutamme yhteisyrityksen kautta, totesi Terttu Pohjolainen ja mainitsi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena pitäneensä ratkaisua ”ammatillisena omantunnonkysymyksenä”.
– Kuntatalouden kriisi velvoittaa päättäjiä nyt toimimaan. Velvollisuuteni oli toimia kuntalaisten puolesta oikein, totesi puolestaan Francis McCarron.
Poliittisen kentän vasemmalla reunalla nähtiin punaista. Heti kokouksen jälkeen sosiaaliseen mediaan ilmestyikin siltä suunnalta kommentteja, joissa puhuttiin muun muassa ”likaisesta tempusta” ja ”luottamuksen menetyksestä”. Koko kuvio nähtiin suunniteltuna ja harkittuna operaationa. Saamiemme sisäpiiritietojen perusteella arvio onkin oikeaan osunut, vaikka sitä ei virallisesti myönnetäkään.
Demareiden ryhmäpuheenjohtaja Pekka Komu puhui perjantaina ”poliittisesta kriisistä”. Kokouksen jälkeen takahuoneessa järjestetyn kuohuviiniskoolauksen yhteydessä hän ei tosin tiettävästi ollut päätöksestä lainkaan niin pahoillaan kuin julkisuuden perusteella voisi luulla. Päätös on jakanut demareidenkin näkemyksiä.
Paikalliselta demareiden kunnallisjärjestöltä tuli viikonlopun aikana virallinen kannanotto, jonka mukaan Lahden demarit edellyttävät, että Lahden kaupunki alkaa selvittää perusterveydenhuollon järjestämistä kaupungin omana toimintana.
– Hyvinvointiyhtymä on ajautunut pahaan konkeloon kokoomuksen vastuuttoman toiminnan johdosta. Lahden kokoomus on selkeästi päättänyt rikkoa demokratian ja kuntahallinnon yhteisiä pelisääntöjä yhtymän johdon myötäillessä, totesi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Moilanen tiedotteessa.
Kunnallisjärjestön mukaan ”nyt päätetty yhteisyritys on lisäksi selkeästi maan hallituksen sote-uudistuksen linjausten vastainen, ja sopimus tulee mitätöitäväksi viimeistään vuonna 2023”.
Demareiden kannanotto pyöräytti nokittelun uusille kierroksille. Yhtymähallituksen varapuheenjohtaja Sari Niinistö (kok.) tulkitsi Facebookissa kannanottoa siten, että ”kabinettidemarit ovat kokeneet jonkinlaisen arvovaltatappion ja purkavat sitä veronmaksajien niskaan seurauksista välittämättä”.
Oltiin itse asiakysymyksestä mitä mieltä tahansa, perjantain käänteet osoittivat, että yhtymäkokousmalli ei toimi tarkoitetulla tavalla.
Hyvinvointiyhtymän ylin päätöksentekoelinhän muutettiin tällä vaalikaudella yhtymävaltuustosta yhtymäkokoukseksi nimenomaan sillä perusteella, että omistajakuntien ääni tulee paremmin huomioiduksi. Ajatuksena oli, että yhtymäkokousedustajat äänestävät aina omassa kunnassaan päätettyjen linjausten mukaisesti.
Perjantain kokouksessa periaate rikottiin varaedustajien voimin, minkä myötä Lahden kaupunginhallituksen hyväksymillä linjauksilla ei ollut käyttöä kuin korkeintaan vessapaperina, vaikka kyse oli satojen miljoonien eurojen ratkaisuista.
Tällä kertaa ratkaisu sattui olemaan poliittisen oikeiston mieleinen, mutta ensi kerralla tilanne voi olla päinvastainen. Pelisääntöjä koskevalla keskustelulla onkin laajempi periaatteellinen merkitys.
Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun kaupungin ohjeista on lipsuttu yhtymäkokouksessa. Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) totesikin, että ei olisi henkilökohtaisesti hyväksynyt yhtymäkokousedustajien äänestämistä kaupungin tekemien linjausten vastaisesti (ess.fi 14.8.). Vastaavien ongelmien välttämiseksi Rostedt väläyttikin, että yhtymäkokoukseen lähetettäisiin jatkossa vain yksi henkilö, esimerkiksi virkavastuulla toimiva viranhaltija, käyttämään kunnan äänivaltaa.
Poliittisen puskaradion ja perimätiedon perusteella vastaavaa on väläytetty aiemminkin, mutta ehdotus on kaatunut, koska poliitikot eivät saisi entiseen malliin kokouspalkkioita, joista puolueet ottavat osansa puolueveroina.
Jälkipyykki hyvinvointiyhtymän päätöksestä jatkuu vielä eikä näytöksen viimeistä osaa ole välttämättä nähty. Lahden kaupunginhallitus halusi maanantain kokouksessaan vielä selvittää yhteisyrityspäätöksen oikeudellisen pohjan ja valitusmahdollisuudet (ess.fi 11.8.).