Kaupungin rahavirrat läpikotaisin tunteva konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen on ollut vuosien saatossa laatimassa lukuisia kaupungin talousarvioita kaupunginjohtajan oikeana kätenä. Perinteisesti hän on näihin aikoihin vuodesta esittänyt kirstunvartijan roolissaan kommentteja, joissa on puhuttu vaikealta näyttävistä talousnäkymistä ja korostanut sopeuttamistoimenpiteiden välttämättömyyttä.
Tällä kertaa puheille tilanteen vaikeudesta on katetta enemmän kuin koskaan, kun normaalin suhdannevaihtelun lisäksi koronavirus on tullut sotkemaan laskelmia täysin ennakoimattomalla tavalla.
Päättäjät saivatkin jo ennen kesälomia eteensä arvion, jonka mukaan Lahden taloudessa on nyt 45–50 miljoonan suuruinen aukko tulojen ja menojen välillä. Tilannekuva tarkentuu syksyn kuluessa, mutta perusongelma ei muuksi muutu.
– Aukko ei ole ainakaan pienentymässä. Käsityksemme on, että olemme oikealla hehtaarilla arvioissamme, Mäkinen toteaa nyt lomalta palattuaan.
Lomakautta ennen virkamiehet väläyttivät talousaukon kattamiseksi Lahteen yhden prosenttiyksikön veronkorotusta, jolla saataisiin lisää tuloja 19 miljoonaa. Siinä tapauksessa menoleikkauksia pitäisi tehdä vielä 26 miljoonaa.
Päättäjät halusivat kuitenkin kesäkuun lopussa ottaa vielä aikalisän veronkorotuksen osalta ja ohjeistivat virkamiehiä selvittämään muita keinoja. Mäkinen ei kuitenkaan halua lupailla liikoja.
Yhden vuoden aikana noin suuren aukon kurominen ei ole mahdollista.
Mika Mäkinen
– Se on liian rankka toimenpide, jos koko tuo summa kohdennetaan palveluiden leikkaukseen. En usko, että päättäjätkään ovat siihen valmiita. Kun tätä kokonaisuutta katsoo, on vaikea välttyä veronkorotuksilta, Mäkinen arvioi.
Muut vaihtoehdot ovat käytännössä vähissä.
– Yksi mahdollisuus voisi olla tuloutusten lisääminen yhtiöistä korkotuloina ja osinkoina. En näe tällä hetkellä tähän kuitenkaan isoja mahdollisuuksia.
Mäkinen muistuttaa, että talouden aukossa on kyse pysyvästä ongelmasta, joten myös ratkaisujen pitää olla pysyviä.
– Kertaluonteiset omaisuuden myynnit eivät ole ratkaisu rakenteellisiin ongelmiin. Niillä voidaan toki tarvittaessa hankkia liikkumavaraa, jonka avulla pystytään tekemään kaupungin elinvoimaa ja tulopohjaa vahvistavia investointeja.
Nyt joudumme miettimään muun muassa palveluverkkoa ja palveluiden tarjontaa kokonaan uudelleen.
Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen
Päivänselvää on, että isoja menoleikkauksia on joka tapauksessa luvassa, tuli veronkorotuksia tai ei. Kaupungin virkakoneisto onkin valmistelemassa 30 kuukauden mittaista talouden tasapainotusohjelmaa, joka on tarkoitus julkistaa osana kaupunginjohtajan talousarvioesitystä lokakuun alussa.
Mäkisen mukaan tasapainotusohjelman pituuteen sisältyy myös viesti tarvittavien toimenpiteiden isosta mittakaavasta.
– Yhden vuoden aikana noin suuren aukon kurominen ei ole mahdollista.
Monet yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta isot linjat ovat selvillä: suurin säästöpaine kohdistuu sivistystoimialaan, joka on nykyään kaupungin omista toiminnoista ylivoimaisesti isoin.
– Toimenpiteiden täytyy olla merkittäviä. Tähän mennessä olemme pystyneet tekemään toimintojen sisällä suhteellisen pieniä asioita, jotka eivät välttämättä ole näkyneet ulospäin. Nyt joudumme miettimään muun muassa palveluverkkoa ja palveluiden tarjontaa kokonaan uudelleen, Mäkinen sanoo.
Ylivoimaisesti suurin yksittäinen menoerä kaupungille on ostot hyvinvointikuntayhtymältä. Kyseiset menot eivät kuitenkaan ole nykyään entiseen tapaan kaupungin omissa käsissä.
Mäkinen kuitenkin muistuttaa, että hyvinvointiyhtymän kanssa käydyissä palvelusopimusneuvotteluissa kaupungin maksua on pienennetty kuudella miljoonalla eurolla yhtymän alkuperäisestä esityksestä.
– Se on tällä tavoin jo mukana näissä säästöissä.
Päättäjät saavat katsauksen kaupungin tuoreimpaan taloustilanteeseen ensi viikolla järjestettävässä valtuuston tiedotustilaisuudessa.
Siihen mennessä kaupungin kirstunvartijoilla saattaa olla käytettävissään entistä tarkempia lukuja, jos Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön laatima arvio kuntien verotulokertymästä on ehtinyt valmistua.