”Ympäripyöreää humppaa 33 sivua” - lääkärikeskuksen toimitusjohtajanakin työskennellyt valtuutettu Jorma Ratia ihmettelee yhteisyrityksen sopimusta

Jorma Ratia erosi kokoomuksen valtuustoryhmästä viime syksynä, ja nykyään hän edustaa valtuustossa yhden miehen ryhmää nimeltä Lahti ensin. Katja Luoma

Tommi Berg

Lahtelainen valtuutettu Jorma Ratia pystyy arvioimaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtiöittämisjärjestelyjä mielenkiintoisesta näkökulmasta taustansa ansiosta.

Juristina työuransa tehnyt Ratia ehti toimia yli 20 vuoden ajan myös paikallisen lääkärikeskus Hemon toimitusjohtajana, joten yksityinen terveydenhuolto rahavirtoineen ja sopimuskuvioineen ehti tulla hänelle hyvin tutuksi.

Nyt Ratia on kahlannut läpi uutta terveydenhuollon yhteisyritystä koskevat monikymmensivuiset sopimusluonnokset eikä ole vakuuttunut lukemastaan.

Kokoomuksen valtuustoryhmästä tällä kaudella eronnut Ratia puhuu koko hankkeesta hyvin eri sävyyn kuin useimmat hänen entisen ryhmänsä jäsenet.

– Korostan, että minulla ei ole mitään yksityistä terveydenhuoltoa vastaan, sainhan itsekin sieltä leipäni pitkään. Sen sijaan arvostelen huonosti valmisteltuja sopimuksia, Ratia sanoo.

Hän kaipaa ennen kaikkea tarkempaa tietoa siitä, mitä Mehiläisen kanssa ollaan sopimassa. Hänen mielestään palvelusopimus on ”ympäripyöreää humppaa” ja ”33 sivua, jossa ei sanota mitään”. Hän jäi kaipaamaan konkreettisempaa tietoa muun muassa lääkäreiden määristä ja ennen kaikkea siitä, miten asiakkaiden asema paranee nykytilanteeseen verrattuna.

Onko Mehiläisellä jotain sellaista omaa digiosaamista, jota ei voisi kehittää julkisella puolella?

Kaupunginvaltuutettu Jorma Ratia

– Kaikki ne asiat, joilla perustellaan yhtiötä, voidaan vaikeuksitta toteuttaa ilman Mehiläistä, Ratia tiivistää.

Hän ihmettelee esimerkiksi puheita Mehiläisen digiosaamisesta.

– Onko Mehiläisellä jotain sellaista omaa digiosaamista, jota ei voisi kehittää julkisella puolella? He ovat kyllä edellä digipalveluiden käyttöönotossa, mutta palveluiden toteutukseen tarvittavaa osaamista on ostettavissa asiantuntijafirmoilta yhtä lailla julkiselle puolelle.

Ratia korostaa henkilöstön kuulemista ja osallistamista. Hän peräänkuuluttaakin toimivan yrityskulttuurin luomista, mikä ei välttämättä ole yksinkertaista julkisen ja yksityisen puolen toimintamalleja yhdistettäessä.

Erityisen huolissaan Ratia on siitä, miten lääkärit reagoivat tulevaan yhteisyritykseen. Lääkärit ovatkin olleet huolissaan muun muassa lääkäreiden erikoistumis- ja jatkokoulutusmahdollisuuksista, kun uudessa yhteisyrityksessä ei työskennellä virkasuhteessa. Tästä yksi esimerkki oli ESS:ssa äskettäin julkaistu paikallisen lääkärin nimetön kirjoitus.

Jos lääkärit ovat tässä mukana, voimme huokaista helpotuksesta. Jos eivät ole, olemme ongelmissa.

Jorma Ratia

– Jos lääkärit ovat tässä mukana, voimme huokaista helpotuksesta. Jos eivät ole, olemme ongelmissa.

Sopimusluonnoksessa on määritelty, miten yhteisyrityksen toiminnan laatua seurataan. Tarkoitusta varten perustetaan muun muassa seurantaryhmä. Ratia ei ole vakuuttunut järjestelyn toimivuudesta.

– Pelkään, että sillä ei käytännössä ole mahdollisuuksia vaikuttaa osakeyhtiön asioihin, Ratia sanoo.

Hän arveleekin, että tiedon saanti ja päätöksenteon seuranta vaikeutuvat huomattavasti osakeyhtiölakiin liittyvien pykälien vuoksi. Esimerkiksi hallituksen pöytäkirjat eivät lähtökohtaisesti olisi julkisia.

Ratia kiinnittää myös huomiota tulevalle yhtiölle kaavaillun hallituksen kokoonpanoon. Sinne on tulossa kolme edustajaa Mehiläiseltä ja kolme hyvinvointikuntayhtymältä. Hallituksen puheenjohtajan paikka on menossa Mehiläiselle. Mikäli äänet menisivät hallituksessa tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisisi.

Puheenjohtajan paikan turvin Mehiläinen pystyisi pyörittämään yhtiötä haluamallaan tavalla.

Jorma Ratia

– Puheenjohtajan paikan turvin Mehiläinen pystyisi pyörittämään yhtiötä haluamallaan tavalla.

Yhteisyritykselle on tarkoitus maksaa alkuvaiheessa 36 miljoonaa euroa vuodessa Lahden, Iitin ja Kärkölän perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisesta.

Ratia ihmettelee, millä perusteella summa on laskettu. Joka tapauksessa hän on arvioinut Mehiläisen julkisten tilinpäätöstietojen perusteella, että yhtiö tekee liiketulosta noin 7–10 prosenttia liikevaihdosta.

Tällä matematiikalla paikallisesta bisneksestä pitäisi siis irrota aluksi noin 2,5–3,6 miljoonan voitto, josta suunnilleen puolet kuuluisi Mehiläiselle ja puolet hyvinvointiyhtymälle omistussuhteiden mukaisesti.

– Mehiläisen intressinä on saada tästä mahdollisimman paljon liikevoittoa viivan alle, mikä ei aina välttämättä ole hyvinvointiyhtymän etujen mukaista, Ratia muistuttaa.

Ratia ihmettelee myös pitkää yhdeksän vuoden sopimuskautta.

– Tällaisessa kokeilussa olisi pitänyt sopia ensin 3–5 vuoden sopimuskausi ja siihen päälle sitten optiovuosia. Näin pitkässä sopimuksessa on vaarana, että tilanne sementoituu ja palvelun kilpailuttaminen ei ole tulevaisuudessa helppoa.

Keskustelu