Mehiläisen hunaja maistui päättäjille - tarjouksen suurimpina täkyinä nopea hoitoon pääsy ja digipalvelut, vuosihinta aluksi 36 miljoonaa euroa

Uusi yhteisyritys on tulossa Mehiläisen enemmistöomistukseen, mutta yhtiölle on tarkoitus kehittää oma brändi. Päivi Tuovinen

Tommi Berg

Päijät-Hämeen keskussairaalan auditoriossa tehtiin perjantaina koko suomalaisenkin terveydenhoidon mittapuulla historiallinen päätös, kun hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous hyväksyi paikallisen perusterveydenhuollon osittaisen yksityistämisen.

Päätöksen myötä hyvinvointiyhtymä on nyt perustamassa Mehiläisen kanssa yhteisyritystä, josta Mehiläisen omistukseen on tulossa 51 prosenttia ja hyvinvointiyhtymälle 49 prosenttia.

Ratkaisu ehti herättää etukäteen kovaa kiehuntaa, ja päätös syntyi dramaattisten poliittisten käänteiden jälkeen, minkä seurauksia paikalliset poliitikot saattavat puida vielä pitkään.

Mutta mistä perjantaina oikeastaan päätettiin? Mitä tavallisille potilaille ja veronmaksajille on luvassa?

Mehiläisen jättämän tarjousasiakirjan perusteella paikalliseen terveydenhuoltoon olisi tiedossa huomattavia uudistuksia. Yhtiön johto ei pidellyt kynttilää vakan alla Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän päättäjille osoittamissaan tarjouksen johdantosanoissa: ”Kumppanuuden kautta PHHYKY ottaisi myös valtavan digiloikan, jonka myötä päijäthämäläisten käytössä olisivat Suomen, elleivät jopa maailman parhaat julkiset digitaaliset terveyspalvelut.”

Tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että uuden yhteisyrityksen asiakkailla olisi käytettävissään digiklinikan palvelut vuorokauden ympäri heti ensi vuoden alusta.

Päijäthämäläisten käytössä olisivat Suomen, elleivät jopa maailman parhaat julkiset digitaaliset terveyspalvelut.

Mehiläisen johdon lupaus tarjouksessaan

Tarjousasiakirjassa luvataan myös hyviä tuloksia yhtiön käyttämästä tiimimallista. Kaikki asiakkaat segmentoidaan omiin tiimeihin asiakastarpeen perusteella, ja jokaiselle palveluita enemmän käyttävälle henkilölle nimetään omahoitaja, jonka vastuulla on koordinoida asiakkaan hoitoa kokonaisvaltaisesti.

”Asiakkaat asioivat aina suoraan omahoitajansa kanssa joko puhelimitse, digitaalisesti tai fyysisesti. Yhteydenotot ovat myös oman tiimin suunnalta proaktiivisia data-analyysin ja etämonitorinnin perusteella. Tiimimallissa asiakkaan palvelutarpeen ratkaisu aloitetaan välittömästi ensimmäisestä asiakaskontaktista”, yhtiö lupaa.

”Tiimimallilla pyritään vastaamaan kolmeen keskeiseen asiakastarpeeseen: saada ratkaisu terveyshuoleen nopeasti, ammattitaitoisesti ja sujuvasti säästynyttä aikaa unohtamatta. Mallin onnistuneesta toteutuksesta seuraa täysin jonottomat perusterveydenhuollon palvelut.

Hoitajien ja lääkärien lisäksi yhteisyrityksen pyörittämiin sote-keskuksiin on tulossa fysioterapeutin vastaanottoja ja suun terveydenhuollon palveluja. Tarjolla on myös perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Yhteisyrityksen perustamista on valmisteltu alkuvuodesta lähtien. Yhtymä järjesti keväällä asiasta tarjouskilpailun, joka perustui tarjouksista annettuihin laatupisteisiin.

Pisteytys perustui viiteen asiaan: palvelutuotanto (painoarvo 45 prosenttia), digipalvelut (20), integraatio ja yhteistyö (15), henkilöstö ja asiakaskokemus (15) ja haltuunotto (5). Pistevertailussa Mehiläinen vei voiton ennen Terveystaloa ja Pihlajalinnaa.

Hyvinvointiyhtymä oli määritellyt yhteisyrityksen saaman sopimuksen arvon jo etukäteen tarjouskilpailun pohjana olleessa palvelusopimusluonnoksessa.

Ensimmäisssä vaiheessa uudelle yhteisyritykselle on siirtymässä Lahden, Kärkölän ja Iitin perusterveydenhuolto. Tämän palvelun tuottamisesta yhteisyritykselle maksetaan ensimmäisen vuoden osalta kiinteä 36 miljoonan euron korvaus. Siitä eteenpäin sopimusluonnokseen on kirjattu vuosittaiset korotusperusteet.

Yhtymällä on halutessaan mahdollisuus laajentaa sopimusta myös Päijät-Hämeen muihin kuntiin. Sen varalta on sovittu erikseen kuntakohtaiset hinnat oheisessa listassa kuvatulla tavalla.

Enimmillään sopimuksen arvo voi olla vuodessa 63 miljoonaa euroa, jos kaikki siihen kirjatut laajennusmahdollisuudet tulevat käyttöön.

Tilojen osalta on valmisteltu erikseen käyttöoikeussopimus, jonka mukaan uusi yhteisyritys saa toimintaansa varten yhtymältä tarvittavat tilat korvauksetta.

Sopimuskauden pituus on yhdeksän vuotta. Yhtymällä on mahdollisuus irtisanoa sopimus sote-alaa koskevan rajoituslainsäädännön mukaisesti vuosien 2024 tai 2025 aikana ilman korvausvelvollisuutta.

Lisäksi sopimus on mahdollista purkaa, mikäli toinen sopijapuoli olennaisesti rikkoo voimassa ole vaa lainsäädäntöä, asetusta, sopimusvelvoitteitaan tai osakassopimusta. Sopimukseen on kirjattu myös mahdollisuus viiden vuoden mittaisiin jatkokausiin vuoden 2030 jälkeen.

Varsinaisia sopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu. Tarjouspyynnön mukaan yhtymällä on periaatteessa yhä mahdollisuus tehdä sopimus toisen yrityksen kanssa, mikäli Mehiläisen kanssa ei saavuteta jatkokeskusteluissa tarjouspyynnön edellyttämää neuvottelutulosta.

Päätöksenteon poliittisista kiemuroista ja jälkipyykeistä juttua sivulla 14.

Rahoitus

Laajennus muihin kuntiin

Hyvinvointiyhtymä maksaa palvelusopimusluonnoksen mukaan Lahden, Kärkölän ja Iitin perusterveydenhuollon tuottamisesta uudelle yhteisyritykselle 36 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2021 osalta.

Vuodesta 2022 alkaen kolmen vuoden ajan 2,5–2,8 prosentin vuosittaisia korotuksia. Vuoden 2025 alusta alkaen korotukset perustuvat henkilöstökustannuksiin, väestön määrään ja väestön ikääntymiseen tarkemmin määritellyin perustein.

Hyvinvointiyhtymällä on mahdollisuus halutessaan laajentaa sopimusta muihin kuntiin, ei kuitenkaan velvollisuutta.

Laajennusten kuntakohtaiset vuosihinnat vuoden 2021 kiinteinä hintoina: Asikkala 3,1 milj. euroa, Hollola 7,19 milj. euroa, Myrskylä 650 000 euroa, Orimattila 5,17 milj. euroa, Padasjoki 1,4 milj. euroa, Pukkila 615 000 euroa, Hartola 1,47 milj. euroa, Heinola 6,5 milj. euroa ja Sysmä 1,3 milj. euroa.

Myöhempinä vuosina tehtävät korotukset samoilla periaatteilla kuin ensimmäisen vaiheen kunnissa.

Keskustelu