Uuden kokeilu kiehtoo taiteilijaa - espanjalainen Amadeu Vives ihastui Suomessa sienestykseen ja moottorisahalla veistoon

Lasten talvikarnevaaleille tehty papukaija on Amadeu Vivesin pihapiirissä ­­sijaitsevan ateljeen katseen­vangitsija. Marjaana Kontu

Marjaana Kontu

Kuvataiteilija Amadeu Vivesin pihapiiriä vartioi moottorisahalla veistetty isäkarhu poikasineen.

Silmät loistaen hän kertoo tehneensä ne itse.

– Ilmoittauduin viime vuonna kurssille, vaikkei minulla ollut moottorisahaakaan. Se oli ihan loistavaa! hän kertoo.

Vivesille tyypillistä on heittäytyä uusiin juttuihin, tehdä taidetta monipuolisesti. Lahden seudulla hänet tunnetaan erityisesti teatterilavastuksistaan, mutta hän on tehnyt myös hiekka-animaatioita ja toiminut rekvisiitan järjestäjänä Ylellä.

– Monipuolisuus tuo mahdollisuuksia, hän perustelee.

Koronakevät tyhjensi Vivesin työkalenterin: hänen piti lavastaa kesäteatteriesitykset Nastolassa ja Orimattilassa, mutta ne siirtyivät ensi kesään.

On hienoa nähdä ­teatterin lavalla toteutettuna se, mikä aluksi oli vain omassa päässä.

Taiteilija Amadeu Vives

Hän työsti myös Tiirismaan lukion Piukat ­paikat -musikaalia, mutta se peruttiin, kuten kävi useille sovituille hiekka-animaatioesityksille.

Uusi leffaprojekti on sentään työllistänyt. Lavastajan iloksi Etsivätoimisto Henkka ja Kivimutka -elokuvan kuvauksiin Lahdessa päästään loppukesällä.

Työtä riitti keväällä myös kolmevuotiaan Otso-pojan koti-isänä. Työtahdin rauhoittumisessa Vives näkee paljon myönteistäkin.

– Kun aivot lepäävät, ­luovuus kasvaa.

Moottorisahalla itse veistetyt karhut toivottavat tulijan tervetulleeksi taiteilijan kotipihaan. Marjaana Kontu

Lavastamisesta Vives kiinnostui jo opiskeluaikana Valenciassa.

– Se on niin laaja alue, siinä yhdistyy monta asiaa: arkkitehtuuri, maalaus, veisto, musiikki ja tanssi.

– On hienoa nähdä teatterin lavalla toteutettuna se, mikä aluksi oli vain omassa päässä.

Erityisesti mieleen on jäänyt ensimmäinen lavastus Suomessa, Tiirismaan lukion The Addams Family -musikaali.

– Siihen olin tyytyväinen.

Elokuvan lavastaminen on hänelle uutta. Se innostaa, koska se poikkeaa niin täysin teatterista.

– Kamera liikkuu koko ajan, joten lavastuksen pitää olla tarkempi.

Elokuvassa keskeinen kuvausmiljöö on rintamamiesmiestalo, jonka Vives on ”stailannut” elokuvan hahmolle sopivaksi. Myös lavasteita on pitänyt ­rakentaa.

– Se on ollut kivaa! Odotan jo kovasti kuvauksia.

Jatkossakin häntä kiinnostaa tehdä lavastajan töitä monipuolisesti.

Amadeu Vives hallitsee myös hiekka-animaatiot. ”Tekniikassa kiehtoo ­muodonmuutos”, hän sanoo. Marjaana Kontu

Hiekka-animaatioiden tekijänä Vives on yksi harvoja Suomessa. Animaatio toteutetaan musiikin mukaan valopöydällä ja se projisoidaan katsojille livenä.

Häntä kiehtoo tekniikassa metamorfoosi, muodonmuutos: animaatio muuttuu hiekkaan piirtämällä, lisäämällä tai poistamalla hiekkaa.

Aluksi hän käytti puhallushiekkaa, mutta esityksen jälkeen sieraimet olivat täynnä hiekkaa. Niinpä hän pyysi espanjalaisia ystäviään tuomaan mukanaan säkkitolkulla valencialaista rantahiekkaa,

– Nyt minulla on puhdasta hiekkaa omasta takaa!

Vives on asunut Suomessa kuusi vuotta. Kuvataiteen opiskelija tuli alun perin Suomeen opiskelijavaihtoon, ihastui maahan ja rakastui suomalaisnaiseen. Pari asui ensin vuosia Espanjassa, mutta lopulta Suomi voitti, ja he asettuivat opettajapuolison isoisän rakentamaan taloon Nastolaan.

Vives on hyvillään, että töitä on riittänyt.

– Tämä on pieni maa, verkosto kasvaa nopeasti, mikä on taiteilijalle hyvä.

Suomessa hän arvostaa keskuslämmitystä, vuodenaikojen vaihtelua ja luonnonläheisyyttä. Hän on esimerkiksi täysin hurahtanut sienestykseen, sieniä kun ei kotiseudulla Espanjassa ollut.

– Parhaita ovat herkkutatit, suppilovahverot ja kehnäsienet.

Yksi Suomi-unelma on vielä täyttymättä.

– Rantasaunan haluaisin!

Keskustelu