Uusien omakotitonttien teko seis ja rahaa keskustahankkeisiin? - päättäjät ottavat pian kantaa rahojen kohdentamiseeen

Kytölän uusi omakotialue on jo raivattu ja sinne on vedetty Lahti Aquan vesijohdot, mutta tontit saattavat tulla saataville vasta 2–3 vuoden kuluttua kaupungin lykätessä kunnallistekniikan investointejaan. Mirja Hussain

Tommi Berg

Lahti valmistautuu karsimaan menojaan keskeyttämällä toistaiseksi uusien omakotitonttien tuotannon Kytölään ja Renkomäkeen.

Alueille piti rakentaa kunnallistekniikkaa tämän vuoden aikana, mutta teknisen ja ympäristölautakunnan päättäjät ovat saamassa ensi viikon kokoukseensa esityksen, jonka mukaan hankkeet pyyhkäistäisiin pois tämän vuoden työohjelmasta.

Alueille on kaavailtu lähes 200 omakotitonttia, joiden kunnallistekniikka maksaisi yhteensä noin viisi miljoonaa.

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho kuvailee tilannetta aikalisäksi.

Hänen mukaansa kaikkia investointeja ei pystytä toteuttamaan suunnitellulla tavalla nykyisessä tilanteessa.

– Tässä tulisi ehkä parin vuoden tauko.

Jos toiminta katkeaa pariksi vuodeksi, on haaste saada ketjua toimimaan uudelleen.

Kaupungingeodeetti Juha Helminen

Aikalisän toteutuessa Lahdella olisi lähivuosina tarjolla aiottua vähemmän vaihtoehtoja omakotirakentamisesta kiinnostuneille.

Kaupunki olisi enimmäkseen olemassa olevien, kunnallistekniikan puolesta valmiiden tonttien varassa. Niistä huomattava osa on vanhan Nastolan puolella, aina Uudessakylässä asti.

Niinpä tilanne onkin herättänyt myös huolta päättäjien keskuudessa. Kaupungin tonttikaupan kiemurat läpikotaisin tunteva virkamies, kaupungingeodeetti Juha Helminen jakaa huolen.

– Oma toiveeni on, että löytyisi ratkaisu ja voisimme pitää yllä jonkinlaista omakotitonttien tuotantoa taloudellisista haasteista huolimatta.

Toive on myös taloudellisesti perusteltavissa. Kaupunki on luovuttanut tonttejaan omakustannusperiaatteella, eli kaupunki on saanut niiden tekoon käytetyt rahat takaisin tonttivuokran tai kauppahinnan muodossa.

Helmisen arvion mukaan kaupunki saisi nykyisellä vyöhykehinnoittelulla omansa pois myös Renkomäen alueella, vaikka kunnallistekniikan teko maksaakin siellä keskimääräistä enemmän maapohjasta johtuen.

Omakotirakentamisella on myös merkittäviä työllisyys- ja verotulovaikutuksia. Lahteen on rakennettu viime vuosina keskimäärin 113 uutta omakotitaloa, mistä on arvioitu tulevan lähes miljoonan verotulot kaupungille.

Omakotituotannolla on merkittävä työllistävä vaikutus suunnittelijoista rakentajiin. Helminen on huolissaan näiden ammattilaisten tilanteesta tonttituotannon katketessa.

– Jos toiminta katkeaa pariksi vuodeksi, on haaste saada ketjua toimimaan uudelleen.

Hyvällä paikalla sijaitseville tonteille on ollut yhä kysyntää nykyisestä epävarmuudesta huolimatta. Esimerkiksi Karistossa huhtikuussa tarjolla olleille 14 tontille oli yli 30 hakijaa.

– Unelmien rakentajia on edelleen liikkeellä, Helminen toteaa.

Omakotitontit houkuttelevat erityisesti työikäisiä ja lapsiperheitä, kaikkien kaupunkien kovasti tavoittelemia asukkaita. Lahtikin on jo varautunut lasten tuloon palveluverkkoratkaisuissaan, esimerkiksi Renkomäen kouluhankkeen muodossa.

Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) peräänkuuluttaakin tasapainoa kalliin ”Nurmijärven mallin” eli ympäriinsä levittäytyvien omakotitalojen ja ”soininvaaralaisen” tiiviin kerrostalorakentamisen välillä.

– Kerrostaloasumisella tuskin pystymme kilpailemaan asukkaista, mutta haluamme tiiviimpää kaupunkirakennetta. Sen pitäisi olla cityliving-tyyppisiä ratkaisuja, McCarron toteaa ja nostaa Kerinkallion Mairenkadun tiiviin pientaloalueen rohkaisevaksi esimerkiksi.

Kokonaan oman mausteensa keskusteluun tuo koronatilanne, jonka on arveltu lisäävän pysyvästi etätyötä ja siten parantavan Lahden tapaisten kaupunkien houkuttelevuutta. McCarron pitäisikin kiinni kaupungin omasta tonttituotannosta.

– Yhden vuoden tauko ei ole iso asia, mutta jos tästä tulee pysyvämpi trendi, Lahti menee kyllä vastatuuleen.

Lahden omakotitonttituotannon mahdollista tilapäistä keskeytystä on perusteltu nykyisellä tilanteella, jossa kaupungilla on listoillaan enemmän investointikohteita kuin rahkeet antavat myöten.

– Tätä kautta saataisiin pelivaraa keskustan investointikohteisiin, jotka myös ovat yhtälailla tärkeitä elinvoiman ja vetovoiman näkökulmasta, elleivät jopa tärkeämpiä, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho.

Keskustan kohteiden lisäksi kunnallistekniikan rahoja tarvitaan kehätien liittymän kupeessa sijaitsevan Pippon yritysalueen kehittämiseen. Etenkin keskusta kehityshankkeineen on jakanut mielipiteitä paikallisessa keskustelussa. Teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) ei varauksetta innostu esitetystä rahojen kohdennuksesta.

– Minusta on väärin, jos otetaan rahaa kaupungin perustoiminnasta keskustan ehostukseen.

Keskustelu osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan, koska kaupunki tiedotti viime viikolla keskustan liikennesuunnitelmien jatkovalmistelusta. Tiedotteen perusteella koko suunnitelman kantavana ideana on edelleen keskustan kehäkatu, joka menisi muun muassa Vuoksenkadun kautta Saimaankadulle.

Tässä vaiheessa on vielä auki, tulisiko Vuoksenkadulle tunneli vai pintaratkaisu. Alhon mukaan ennen tällaisiin yksityiskohtiin menemistä tarvitaan valtuuston linjapäätös liikennesuunnitelman hyväksymisestä. Virkamiesten ajatuksena on tuoda asia päätettäväksi syksyllä. Kyse on kaikkiaan kymmenien miljoonien kokonaisuudesta.

Koronakriisiin alettua lautakunnan puheenjohtaja McCarron sanoi, että liikennesuunnitelma on ”kuollut ja kuopattu” sellaisena kuin sitä on viety eteenpäin tähän asti. ”Olen sanonut viranhaltijoille, että asiaa on turha tuoda käsittelyyn tällä valtuustokaudella”, McCarron totesi ESS:n haastattelussa 2.4.

Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho kommentoi kyseistä kannanottoa nyt näin:

– Kyllä se menee puheenjohtajan omien tulkintojen ja ajatusten piikkiin.

Keskustelu