Itsenäisyyspäivän vastaanoton tapahtumista tehty syyttämättäjättämispäätös herättää vilkasta jälkipyykkiä

Täältä kaikki alkoi 6.12.2018. Markus Henttonen

Tommi Berg

Vuoden 2018 kaupungin itsenäisyyspäivän vastaanoton tapahtumat eivät etene oikeussaliin asti. Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää teki viime viikolla syyttämättäjättämispäätöksen paljon huomiota saaneesta tapauksesta, jossa valtuutettu Francis Mc­Carron (kok.) oli epäiltynä valtuutettu Elisa ­Lientolaan (vas.) kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta.

Syyttäjän mukaan asian käsittely ei ole tarpeen tuomioistuimessa. Päätöksen mukaan ”epäiltyä rikosta on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisenä huomioon ottaen sen haitallisuus”. Ratkaisuun on vaikuttanut epäillyn tapahtuman lyhyt kesto, jonka perusteella kyse on ”kyse on lajissaan lievästä ja haitallisuudeltaan vähäisestä teosta”. Syyttäjä toteaa, että epäillystä rikoksesta ei olisi odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko.

Päätöstä valmistellessaan syyttäjä on perehtynyt poliisin tekemään esitutkintaan, jonka yhteydessä on kuultu kuutta todistajaa tapahtumaan liittyen. Heistä osa on ollut paikalla epäillyn ahdistelutapauksen lähettyvillä kaupungintalolla, osa käynyt keskusteluja aiheeseen liittyen asianosaisten kanssa myöhemmin illalla ravintola Virastossa.

Vaikka syyttäjä jätti syytteen nostamatta epäillyn teon vähäisyyden vuoksi, hän ottaa myös kantaa esitutkinnassa saatuun näyttöön. Asiaa pohtiessaan hän on käynyt läpi todistajanlausuntojen lisäksi vallitsevaa oikeuskäytäntöä ja korkeimman oikeuden ennakko­tapauksia. Yhteenvetonaan syyttäjä toteaa näin: ”Näin ollen edellä kerrotun (näytön arviointi ja oikeudellinen arviointi) perusteella katson, että käsillä on todennäköiset syyt syytteen nostamiseksi ensisijaisesti seksuaalisesta ahdistelusta”.

Lientola oli kertonut esitutkinnassa, että McCarron oli tarttunut häntä ensin nopeasti takapuoleen, sitten toisella kädellä pienen hetkeen rintaan. Lientolan mukaan tilanne oli mennyt nopeasti ohi, McCarron oli ohittanut hänet tönäisemällä ja mennyt istumaan lähellä olleeseen tuoliin.

McCarronin mukaan hänellä ja Lientolalla oli ollut pieni sanaharkka. McCarron sanoo keskustelleensa Lientolan kanssa vain hetken ja poistuneensa paikalta. McCarronin mukaan keskustelu oli ollut kiivasta, mutta hän ei ollut missään vaiheessa tarttunut Lientolaa kiinni.

Näiden erilaisten versioi­den paikkansapitävyyttä selvittäessään poliisi on kuullut muun muassa todistajaa, joka oli seisonut kaupungintalolla muutaman metrin päässä Lientolasta ja McCarronista. ”Kun hän oli katsonut heidän suuntaansa, hän oli huomannut. että McCarronin vasen käsi oli ollut Lientolan takapuolen päällä. Käsi oli ollut Lientolan takapuolella, ainakin sen ajan kuin todistaja oli sinnepäin katsonut. Hän ei ollut nähnyt käden Iiikettä poispäin tai aktiivista kourimista”, asiakirjassa todetaan.

Lisäksi poliisi on kuullut todistajaa, joka ei ollut nähnyt epäiltyä tapahtumaa, mutta ”oli havainnut kun Lientola oli korottanut ääntään voimakkaasti ja sanonut, että mitä hittoa sä teit, tai jotain sen tyyppistä”.

Poliisi on myös kuullut nykyistä valtuuston puheenjohtajaa Hannu Rahkosta (kok.), joka kertoi kuulleensa epäillystä tapauksesta ravintola Virastossa. ”Hän oli mennyt asianosaisten kanssa selvittämään tilannetta sivummalle ja McCarron oli myöntänyt siinä vaiheessa kyllä halanneensa Lientolaa kaupungintalolla ja hän myös oli pyytänyt käytöstään anteeksi. Siinä hän oli ymmärtänyt, että Lientola oli hyväksynyt anteeksipyynnön ja asian piti olla sillä selvä”.

Syyttäjä toteaa päätöksessään, että ”todistaja Rahkosen kertomus osaltaan tukee asianomistajan kertomaa, sen perusteella nimenomaisesti selvittelyn kohteena asianosaisten välillä hänen läsnä ollessaan on ollut joku koskettaminen, ei pelkät puheet.”

Syyttäjä vetää yhteen esitutkinnan antia näin: ”Rikoksesta epäilty on kiistänyt, mutta hänen kiistämistään ei tue esitutkinnasta ilmenevä näyttö. Edelleen viran puolesta on myös huomioitava se, onko jotain varteenotettavia vaihtoehtoja asianomistajan kertomukselle, suoritetun esitutkinnan perusteella esiin ei ole tullut sellaisia”.

Koko tapaus meni aikanaan poliisin selvitettäväksi sen saaman julkisuuden vauhdittamana. Lientola kertoi tuoreeltaan juhlien jälkeen epäillystä tapauksesta sosiaalisessa mediassa, nimeämättä kuitenkaan epäiltyä ahdistelijaa. Etelä-Suomen Sanomat julkaisi pian uutisen, jossa McCarron nimettiin epäilyksi. McCarron teki tämän jälkeen kunnianloukkausta koskevat tutkintapyynnöt sekä Lientolasta että ESS:stä, minkä jälkeen Lientola teki McCarroniin kohdistuvan tutkintapyynnön seksuaalisesta ahdistelusta.

Viime viikon päätöksen jälkipyykki on saanut mielenkiintoisia piirteitä, sillä molemmat osapuolet ovat julistaneet oikeuden ­tapahtuneen.

”Syytöksille kourimisesta ei löytynyt perusteita. Sitä ei tapahtunut”, toteaa McCarron päätöksen jälkeen lähettämässään tiedotteessa.

”1,5 vuotta sitten minua kohtaan esitettiin syytteitä, joilla pilattiin maineeni ja tehtiin kohtuutonta haittaa koko perheelleni. Pahoittelin sitä, jos Elisa oli kokenut, että olin toiminut väärin. Jos joku kokee, että on toimittu epäasiallisesti, niin sitä pyydetään anteeksi. Se kuuluu normaaleihin toimintatapoihin. Valitettavasti moni havaitsi tilaisuuden tulleen tuhota poliittinen urani. Se on jäänyt mysteeriksi, miksi halu on monilla niin kova, mutta mielivaltaan en alistu”, McCarron kirjoittaa.

Osapuolet olivat viime viikolla myös yhtä aikaa Radio Voiman haastattelussa, jolloin McCarron muun muassa vertasi saamaansa kohtelua natsi-Saksassa ja kommunistisissa maissa tehtyihin vainoihin.

Lientola kommentoi omassa kirjallisessa kannanotossaan asiaa näin: ”Tekijän yritys kääntää päätös päälaelleen on ollut järkytys ja osoitus siitä, ettei vähäisintäkään muutosta ole luvassa, vaikka tutkinnan tulos on selkeä. On tärkeää, ettei tapahtumista jää mielikuvaa, ettei häirintään saa reagoida tai ettei tekijälle ole siitä seurauksia. Edes poliittisia. Kokoomus on sitoutunut sanojensa mukaan nollatoleranssiin seksuaalisen ahdistelun suhteen ja luotan heidän ryhtyvän toimenpiteisiin. Tekoa raskauttaa sen jälkeinen toiminta joka on ollut omiaan aiheuttamaan häirinnän uhreissa pelkoa siitä puhumisesta”.

Lahden kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajan Milla Bruneaun mukaan McCarronin käytöksestä käydään keskustelu valtuustoryhmän kokouksessa ja myös kunnallisjärjestön seuraavassa kokouksessa toukokuussa ( ESS 21.4.).

Kaksi viikkoa sitten toinen syyttäjä oli jo tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen Etelä-Suomen Sanomien uutista koskevan tutkinnan osalta. Syyttäjä Pasi ­Pälsi arvioi ”artikkelin sisällön lähtökohtaisesti vastaavan niitä tietoja, joita tapahtumista Lahden kaupungintalolla on saatu”.

Keskustelu