Lahden kaupunkipyörien verkostosta tehty jo karttahahmotelma

Kaupungin tavoitteena kaupunkipyörien käyttöönotto ensi vuonna. ”Lahden mäkisyys olisi taklattavissa sähköavusteisilla kaupunkipyörillä”, sanoo projektipäällikkö.

Konsulttiselvityksen hahmotelma Lahden kaupunkipyöräjärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta. Täplät ovat kaupunkipyöräasemia. .

Tommi Berg

Lahteenkin valmistellaan kaupunkipyöräjärjestelmää, jossa palvelun käyttäjät voivat lainata ja palauttaa pyöriä tarkoitusta varten tehdyillä kaupunkipyöräasemilla. Vastaava järjestelmä on jo käytössä monessa suomalaisessa kaupungissa ja Lahteen sellainen on tarkoitus saada ensi vuoden aikana.

Kaupunki teetti alkuvuodesta selvityksen erilaisista kaupunkipyöräjärjestelmistä.

– Selvityksen mukaan järjestelmän toteuttaminen Lahteen kannattaa. Nykyiset kaupunkipyöräjärjestelmät taipuvat paremmin erilaisten kaupunkien tarpeisiin. Esimerkiksi Lahden mäkisyys olisi taklattavissa sähköavusteisilla kaupunkipyörillä, jotka ovat olleet hyvä ratkaisu kumpuilevassa Kuopiossa, kertoo kestävän liikkumisen projektipäällikkö Anna Huttunen kaupungin tiedotteessa.

Kaupunki myös kysyi selvitystyön tulosten pohjalta asukkaiden mielipiteitä Lahteen sopivasta kaupunki­pyöräjärjestelmästä ja sen tarpeellisuudesta. Asukaskyselyyn tuli kaikkiaan 312 vastausta ja 1 464 karttapaikannusta kaupunkipyörien asemien ­sijainnista.

Vastaajista 63 prosenttia ilmoitti liikkuvansa pyörällä säännöllisesti ja 86 prosenttia käyttäisi kaupunkipyöriä ainakin satunnaisesti. Kaupunkipyörien maksutavoista suosituimmaksi nousi älypuhelinsovellus. Vaihtoehtoina oli myös pankkikortti ja joukkoliikennelippu. Järjestelmä tulisi vastaajien mielestä olla käytössä 6–9 kuukautta vuodessa.

Kuopiossa käyttöönotettua sähköpyörien kaupunkipyöräjärjestelmää pidetään rohkaisevana esimerkkinä mäkiselle Lahdelle. Juha Poutanen

Selvityksen mukaan järjestelmän toteuttaminen Lahteen ­kannattaa.

Projektipäällikkö Anna Huttunen

Konsulttiyhtiö Swecon laatimassa Lahden kaupunkipyörien toteutettavuusselvityksessä on haettu kokemuksia muista kaupungeista ja hahmoteltu mahdollista Lahden kaupunkipyöräjärjestelmää.

Selvityksessä on suunniteltu Lahden kaupunkipyörien verkostosuunnitelma, jonka ensimmäistä vaihetta esitetään kaupunkipyöräjärjestelmän hankinnan pohjaksi.

Oheisessa kartassa näkyvän suunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa Lahteen tulisi 40 kaupunki­pyöräasemaa, jotka keskittyisivät Lahden keskustaan ja sen lähialueille sekä Niemen kampukselle.

Asemaverkoston alueella eli alle 300 metrin etäisyydellä asemista olisi lähes 30 000 asukasta ja 22 000 työpaikkaa. Verkosto kattaisi asukas- ja työpaikkatiheydeltään Lahden isoimmat alueet ja sen alueella olisi monipuolisesti erilaisia toimintoja. 40 aseman verkosto tarvitsisi toimiakseen vähintään 300 pyörää, parhaiten se toimisi noin 400 pyörällä.

”Jalkarannan ja Päijät-Hämeen keskussairaalaan asemia kannattaa harkita toteutusvaiheessa tarkkaan, sillä pitkät etäisyydet lähiasemille saattavat laskea kysyntää ja kasvattaa operoinnin kustannuksia”.

Kaupunki­pyörä­järjestelmä laajenisi perustamisensa jälkeen vielä kolmessa vaiheessa.

Kaupunkipyöräjärjestelmässä operoinnin kustannuksia syntyy muun muassa siitä, kun tietylle asemalle kasaantuneita pyöriä siirretään paikasta toiseen tasauskuljetuksina.

Pidemmän tähtäimen suunnitelmassa kaupunkipyöräjärjestelmä laajenisi perustamisensa jälkeen vielä kolmessa vaiheessa, minkä jälkeen siinä olisi kaikkiaan 113 asemaa ja järjestelmän piirissä olisi 61 000 asukasta. Tässä vaiheessa asemia olisi Pirttiharjusta Karistoon ja Patomäestä Kilpiäisiin ulottuvalla alueella.

Kaupunkipyöräärjestelmän kustannuksia lisää, jos pyöriä joudutaan siirtelemään asemalta toiselle. Lahdessa pyöriä voisi kasaantua Niemen kampusalueelle. Juha Poutanen

Myös kustannuksista on tehty alustavia arvioita muualta saatujen kokemusten perusteella. Oulun tietojen mukaan 400 tavanomaisen pyörän investointi asemineen ja tehokas operointi maksaisi noin 400 000 euroa vuodessa.

Kuopion kokemusten perusteella 250 sähköpyörän investointi maksaisi viiden vuoden ajanjaksolla yhteensä noin 180 000 euroa vuodessa ja lisäksi tulisi operointikustannuksia kaikkiaan 125 000 euroa vuodessa jos pyöriä ei jouduta siirtämään suuressa määrin asemalta toiselle.

Kaupunkipyöräjärjestelmiä voidaan toteuttaa julkisena toimintana, yksityisenä hankintana tai niiden välimuotona. Kaupungille koituvien nettokustannusten määrä riippuu kerätyistä käyttäjämaksuista sekä järjestelmän avulla mahdollisesti hankittavista sponsori- ja mainostuloista.

Selvityksessä on arvioitu, että kaupunkipyörillä voitaisiin tehdä Lahdessa vähintään neljä matkaa päivässä yhtä pyörää kohden, mikäli järjestelmän suunnittelu, toteutus ja viestintä ­onnistuu.

Keskustelu