Olemme perinteisesti julkaisset kaksi kertaa vuodessa erikoisnumeron, joka keskittyy asumiseen, sisustamiseen ja remontointiin. Julkaisun nimenä on ollut peruslehtemme nimestä muokattu versio, Uusi Koti.
Tällä kertaa erikoisjulkaisumme nimi on ajankohtaisempi kuin koskaan. Monen suomalaisen kodin arki on todellakin mennyt uusiksi, kun saman katon alla käydään koulua ja tehdään töitä.
Läheskään kaikissa työtehtävissä etätöiden tekeminen ei ole tietenkään mahdollista, mutta todella monelle se onnistuu. Yleisradion tekemän kyselyn mukaan jo yli miljoona suomalaista on siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana (yle.fi 5.4.).
Saman kyselyn mukaan yli puolet työikäisistä tekisi etätöitä mielellään normaaliaikanakin. Monessa työpaikassa se ei ole tähän asti ollut mahdollista työpaikan jäykkien käytäntöjen ja ennakkoluulojen vuoksi.
Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia vaikutuksia nykyisellä poikkeustilalla on aikanaan myös normaaliolojen käytäntöihin. Mitä todennäköisimmin etätyö yleistyy tuntuvasti verrattuna kriisiä edeltävään tilanteeseen, kun siitä on nyt saatu hyviä kokemuksia.
Näiden viikkojen tuloksia arvioitaessa on toki hyvä muistaa, että etätyökin on nyt poikkeustilassa. Normaalioloissa perheen jälkikasvu ei olisi paikalla vaatimassa huomiota työpäivän aikana.
Mikäli etätyöstä tulee entistä yleisempi käytäntö, sillä on monenlaisia vaikutuksia myös asuntomarkkinoihin ja lukuisiin asuntojen yksityiskohtiin. Nythän kodeissa on improvisoitu ties millaisia viritelmiä tyynyineen ja laatikoineen, jotta kaikille etätyön tekijöille on saatu ergonomiset työpisteet.
Ratkaisut olisivat mitä todennäköisimmin täysin toisenlaisia, jos etätyöarki olisi otettu todenteolla huomioon asuntojen sisustuksessa tai jopa asuntojen suunnitteluvaiheessa. Uuteen todellisuuteen räätälöidyille ratkaisuille on nyt markkinarakoa.