Pokémon Go porskuttaa yhä - pelaajillekin annettu nyt koronaohjeistus

Pokémon Go on niin sanottu lisätyn todellisuuden peli. Tämä yksilö putkahti esiin Tapanilan metsässä. Jenny Mäkinen

Jenny Mäkinen

Marko Koivunen ja Tomi Räsänen ovat molemmat innokkaita Pokémonien eli virtuaalihirviöiden jahtaajia. Koivunen innostui kokeilemaan peliä lastensa houkuttelemana. Räsänen puolestaan aloitti pelaamisen heti pelin ilmestymisen jälkeen. Sittemmin pelaamisessa on tullut muutama suvantovaihe, mutta nykyään peli kiinnostaa jälleen.

– Pelin liikunnallisuus vei mukanaan. Kyllästyin välissä, kun uusia Pokémoneja ei tullut tarpeeksi nopeasti, Räsänen kertaa.

– Tässä on hienoa sosiaalinen puoli, että tapaa uusia ihmisiä ja se kun saa omien lasten kanssa liikkua ja on yhteinen juttu. Poikien into peliin on hiipunut, mutta oma on pysynyt, Koivunen selittää.

Molemmilla miehillä on urheilutaustaa, ja peli on innostanut heitä liikkumaan entisestään, sillä pitkillä kävelylenkeillä on pelissä muukin tarkoitus kuin Pokémonien etsiminen. Pelaajat saavat muun muassa erilaisia tehtäviä suoritettuaan palkinnoksi Pokémonien munia. Munasta kuoriutuu Pokémon, kun pelaaja kävelee tarpeeksi pitkän matkan.

– Jos lähdet puhtaasti kävelylenkille, niin onhan se tylsää kävellä kymmenen kilometriä, mutta kun samalla metsästää Pokémoneja – hups, siitä tuleekin huomattavasti mielekkäämpää, Koivunen kehuu.

– Ei tulisi muuten viikon aikana käveltyä parhaimmillaan melkein 60 kilometriä, vahvistaa Räsänen.

Pelin sisältä tuli koronaohjeistus, jossa muistutetaan pitämään turvavälit ja pysymään kotona, jos on flunssainen olo.

Pelaaja voi liittyä yhteen kolmesta tiimistä. Sinisiin, punaisiin tai keltaisiin. Sekä Räsänen, että Koivunen ovat keltaisissa. Tiimityöskentely on eduksi, esimerkiksi kun yritetään valloittaa toisen tiimin hallussa oleva pokémonsali oman tiimin nimiin. Tiimit tuovat peliin monille tärkeän sosiaalisen puolen.

– Meille on muodostunut keltaisille oma Whatsapp-ryhmä. Sovimme siellä hyökkäyksiä saleille, pyydämme ja annamme neuvoja ja kutsumme ihmisiä mukaan valloitusreissuille, Koivunen selostaa.

Molemmat kuvailevat pelaamisen myös helpoksi tavaksi murtaa jää. Moni pelaaja tunnistaa julkisella paikalla liikkuvan toisen pelaajan jo tavasta, miten sormet liikkuvat puhelimen näytöllä. Kaikki aikuiset eivät tosin metsästä virtuaaliolioita samalla ylpeydellä kuin Räsänen ja Koivunen.

– Jotkut kommentoivat, että eikö aikuisella ihmisellä ole parempaa tekemistä. Siihen voi sanoa, että no ei ole. Olisin voinut lähteä kuvan kanssa omalla naamallani, vaikka lehden keskiaukeamalle pelaamisesta kertomaan. Jos joku tahtoo arvostella, niin soromnoo. Tämä tuo iloa elämään, Koivunen täräyttää.

– Jotkut pelaavat tosi matalalla profiililla. Kerran tapasin yhden arviolta 45-vuotiaan naisen ja menin kysymään, pelaako hän Pokémonia. Hän kielsi ja piilotti puhelimen taskuunsa. Sanoin, että tunnistan kyllä, koska hän heittää pokepallon samalla tavalla kuin minäkin. Lisäsimme toisemme kavereiksi pelissä, Räsänen muistelee.

Miehet arvelevat pelin kiinnostavan ihmisiä edelleen siksi, että sitä on monia tapoja pelata. Introvertit voivat pelailla itsekseen ja laumasielu löytää helposti uusia kavereita. Toisten tavoite on kaapata kaikki toistaiseksi julkaistut 700 Pokémonia, toisten valloittaa mahdollisimman paljon saleja.

Peliporukat tosin eivät ole viime aikoina juurikaan kokoontuneet.

– Pelin sisältä tuli koronaohjeistus, jossa muistutetaan pitämään turvavälit ja pysymään kotona, jos on flunssainen olo, Koivunen kertoo.

Keskustelu