Korona: Hoitohenkilöstö joustaa ja opettelee uusia tehtäviä pika-aikataululla

Korona tulee koettelemaan lisättyjenkin tehohoitopaikkojen riittävyyttä, mutta myös koko terveydenhoidon henkilöstön jaksamista. Siksi kaikki keinot viruksen leviämisen estämiseksi ovat nyt tarpeellisia. Sami Kuusivirta

Aatu Raninen

Terveydenhuollon henkilöstö on nyt kovan psykososiaalisen paineen alla. Näin toteavat kuin yhdestä suusta Tehyn ja SuPerin hyvinvointikuntayhtymän paikallisosastojen pääluottamusmiehet Mikko Suhonen ja Marjut Hakala.

Työntekijöiden yhteydenotot luottamusmiehiin ovat lisääntyneet, varsinkin kun korona-tapauksia on jo todettu henkilöstönkin keskuudessa.

– Heitä huolettaa samaan aikaan oma terveys ja perhe, sekä asiakkaat ja heidän omaisensa, kuvailee Hakala erityisesti kotihoidon tunnelmia.

– Kotihoidon kenttä on muutenkin ollut kuormittunut jo pidemmän aikaa kun työvoiman saatavuus on iso ongelma, hän muistuttaa.

Henkilöstöä puhuttavat nyt erityisesti suojautumiseen, työvuoroihin ja lomiin liittyvät asiat.

– Toistaiseksi suojavarusteet ovat riittäneet varsinaiseen pandemiatyöhön, Suhonen sanoo keskussairaalan päästä.

Normaalitilanteessa tehohoitoon olisi lähes kuuden kuukauden perehdytys. Nyt se on tehty kuudessa tunnissa.

Pääluottamusmies Mikko Suhonen

– Niukkuutta täytyy kuitenkin jakaa, ja käyttää osaa kertakäyttöisiksi luokitelluista tuotteista useamman kerran, esimerkiksi kasvomaskeja, hän huomautta.

Kotihoidossakin puutteita on Hakalan mukaan ollut, ja kuitenkin työvuoron aikana pitäisi hoitaa jopa toistakymmentä asiakasta kodeissaan.

– Hanskoja kyllä riittää, mutta ei välttämättä hengityssuojia, kasvomaskeja ja käsidesiä. Varastot hupenivat nopeasti, Hakala sanoo.

Epidemian keskiössä ovat sairaalat, joissa on tehty mittavia erityisjärjestelyjä, muun muassa ajettu alas päiväkirurgiaa, koulutettu henkilöstöä työskentelemään tehohoidossa, ja avattu uusia yksiköitä, Suhonen kertoo.

Työnkuvan, työympäristön ja -vuorojen muutokset lisäävät kuormittavuutta.

– Tehohoitoon olisi normaalitilanteessa lähes kuuden kuukauden perehdytys. Nyt se homma on tehty kuudessa tunnissa, Suhonen mainitsee.

Hänen mukaansa esimerkiksi päiväkirurgian työntekijöillä päivävuoro muuttui äkkiä kolmivuorotyöksi, jotta tehohoitopaikkojen määrä on saatu jopa yli kaksinkertaistettua.

– Yleensä teholla riittää viikko, koronassa hoidot ovat olleet kolmekin viikkoa. Siksi paikkoja ei vapaudu niin nopeasti, Suhonen selventää.

– Tilanne on vielä rauhallinen, mutta pahimmillaan jouduttaisiin arvioimaan kuka pääsee hengityskoneeseen ja kuka ei. Tähän ei kukaan halua lähteä, ja ei ehkä tarvitsekaan.

Siinä missä monilla aloilla siirrytään etätöihin tai lomalle, on sote-alalla edessä entistä ankarampi sesonki.

– Voimassa olevaa työvuorolistaa ei saisi muutella, mutta ylitöitä voi valmiuslain puitteissa teettää enemmän. Ne ovat selkeästi lisääntyneet, Suhonen näkee.

Marjut Hakalaa arveluttaa kuinka jo ennestään kuormittuneet työntekijät jaksavat pidempiä työvuoroja.

– Vahvistettuja kesälomia ei ole peruttu, mutta niidenkin siirto voi vielä tulla eteen, jos rivit harvenevat etulinjasta. Työntekijät ovat hyvin uupuneita kyllä, iso hatunnosto jo tässä kohtaa heille, Hakala arvostaa.

Samoin Mikko Suhonen:

– Henkilöstön joustavuutta on syytä kiittää. Ketään ei ole toistaiseksi tarvinnut töihin pakottaa.

Kaiken lisäksi kevään ajan hyvinvointiyhtymässä on pidetty yt-neuvotteluja irtisanomisineen ja lomautuksineen. Suhonen kuvailee alkuvuoden olleen jatkuvaa muutosta jo ennen koronaa.

– Paheksumme järjestönä vahvasti sitä, että osa lomautuksista pyörii, vaikka jo valtakunnan tasolla mietitään työvelvoitetta, että opiskelijatason ihmisiä laitettaisiin töihin, Suhonen kritisoi.

– Välittömässä potilastyössä lomautuksia on aika hyvin peruttukin, mutta esimerkiksi neuvolatoiminnassa ne pyörivät ennallaan.

Keskustelu