Lukijalta: Lahden itsekkyys maakunnan kehittämisen esteenä?

Kirjoittajan mukaan kiireellisistä ensihoidon tehtävistä päätyi ensihoitoajoneuvolla kuljetukseen vain 60 prosenttia. Antti Yrjönen

Martti Talja

Etelä-Suomen Sanomien uutisessa kerrottiin Lahden kaupunginhallituksen erottaneen kolme Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajaa tehtävästään. Perusteena oli kaupunginhallituksen määrittelemän kannan vastainen toiminta päätettäessä ensihoitopalvelun kustannustenjaosta. Olin yksi erotetuista. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin ohjeista huolimatta äänestämään tyhjää asiasta päätettäessä. Minusta lahtelaisena päättäjänä Lahden kaupunginhallituksen ohje oli itsekäs ja maakunnan kuntia eriarvoistava.

Perusteena kaupunginhallituksen ja yhtymäkokousedustajien kokouksessa toin esille Lahden kaupungin määräävän aseman väärinkäyttämisen vuodesta 2007 lähtien päätettäessä ensihoitopalvelun kuntakohtaisista jakoperusteista.

Ensihoitoyksiköiden sijaintipaikka on määrittänyt 85 prosenttisesti kustannusten kuntakohtaisen jaon.

Missään muussa maakunnassa ajoneuvon sijainnilla ei ole merkitystä. Useimmissa sairaanhoitopiireissä jakoperusteena on ollut pelkkä asukasmäärä tai asukasmäärä ja tehtävien määrä. Puhtaasti jompaa kumpaa kyseisistä jakoperusteista soveltaa 15 sairaanhoitopiiriä 21:stä.

Suuri tarvitsee pieniä ja pienet suurta maakuntamme yhdenvertaiseen, tuloksekkaaseen ja oikeudenmukaiseen kehittämiseen.

Päijät-Häme oli ensimmäinen sairaanhoitopiiri yhdistäessään päivystyksen ja pyörillä kotiin tai tapahtumapaikalle viedyn ensihoidon samaan päivystysyksikköön vuonna 2007 perustettaessa sosiaali- ja terveysyhtymää. Kysehän on nopean avun tarpeesta. Vuosien varrella kentälle vietävien kiirepalveluiden kokonaisuuteen on yhdistetty kotona arviointia ja hoitamista mahdollistavia palveluja.

Kotisairaalatoiminta, lääkärin/sairaanhoitajan käynti kotona ja 116 117-arviointisoitto palvelu korvaavat perinteistä kiireellistä ensihoitoa tai käyntiä päivystyksessä.

Viime vuonna toteutettiin 190 000 kiireellistä hoitotapahtumaa potilaiden kotona tai sairaalassa. Kiireellisistä ensihoidon tehtävistä päätyi ensihoitoajoneuvolla kuljetukseen vain 60 prosenttia.

Kiireellisen hoidon palvelut on hinnoitettu aiheuttamisperustaisesti lukuun ottamatta ensihoitopalvelua. Ajoneuvojen päivystyssijaintia laskutuksen perusteena käytettäessä Lahden ensihoitopalvelun kustannus asukasta kohden olisi tänä vuonna 34 euroa.

Sysmän kalleimman kunnan laskutus olisi 171 euroa asukasta kohden. Muita kalliita kuntia olisivat Hartola 120 euroa, Padasjoki 119 euroa, Iitti 96 euroa ja Asikkala 85 euroa.

Hollolan laskutus olisi toiseksi matalin 36 euroa asukasta kohden.

Yhtymän virkamiesten on kuntien edellyttämiä säästöjä etsiessään noudatettava lakia, joka edellyttää yhdenvertaisuutta palvelujen järjestämisessä ja hinnoittelussa. Yhtymähallitus oli yksimielisesti virkamiesten talousarvioesityksen takana.

Ensihoitopalvelun kustannusten jakoperusteiksi esitettiin asukasmäärää ja tehtävien määrää molempien painon ollessa 50 prosenttia. Tämän laskutustavan mukaan kuntien laskutuksen ääripäät ovat 42 ja 61 euroa. Kuntien väestörakenne ja sen mukainen palvelujen tarve näkyvät hintaeroina. Lahden kustannukseksi tuli 43 euroa asukasta kohden.

Yhtymäkokouksen kannaksi jäi yhtymän hallituksen esitys, puolustamani tasavertaisempi laskutusmalli.

On sääli, että meidän kaikkien kolmen päätös olla yhtymättä kaupunginhallituksen kantaan meni tavallaan hukkaan, koska yhtymäkokouksessa Lahden kantaan ei yhtynyt yhtymäsopimuksen mukaista määrää muita kuntia. Myös tällä perusteella Lahden kanta olisi tullut hylätyksi. Suuri tarvitsee pieniä ja pienet suurta maakuntamme yhdenvertaiseen, tuloksekkaaseen ja oikeudenmukaiseen kehittämiseen.

Martti Talja

professori

Lahden kaupunginvaltuutettu (kesk)