Liikennekeskustelu on vasta alkamassa

Vesijärvenkadulla on jälleen yksi tulevan liikennekeskustelun polttopiste. Näille paikkeille kaavaillaan bussiterminaalia, mikä suurella todennäköisyydellä tarkoittaisi henkilöautoliikenteen läpiajokieltoa. Tommi Berg

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että Lahden uusi liikennesuunnitelma on yksi kevään kuumimpia paikallisia puheenaiheita. Virkamiesten työpöydiltä on tulossa päättäjien puntaroitavaksi ehdotus, joka mullistaisi monin tavoin liikkumista Lahden keskusta-alueella ja vaatisi kaupungilta huomattavia investointeja.

Ei ihme, että asian poliittisessa käsittelyssä otettiin pieni aikalisä. Tekninen ja ympäristölautakunta ei vielä ensi viikolla tee asiasta minkäänlaista periaatepäätöstä. Päättäjät halusivat täsmällisempää tietoa mm. hankkeiden aiotusta toteuttamisjärjestyksestä.

Vaikka suunnitelmassa esitetyt muutokset ovat isoja, täydellisenä yllätyksenä ne eivät tule. Kehätien iso vaikutus paikalliseen liikkumiseen on ollut jo hyvän aikaa tiedossa. Tälläkin palstalla julkaistiin jo viime vuoden puolella tulevia muutoksia ennakoiva pääkirjoitus otsikolla ”Lahtelaisen liikenteen mullistus alkaa” ( UL 4.12.).

Nyt mullistuksen yksityiskohdat kehäreitteineen ja bussiterminaaleineen ovat tarkentumassa. Lahden suunnitelmat eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Kaupunkisuunnittelua on tehty vastaavalla periaatteilla useilla paikkakunnilla niin Suomessa kuin maailmalla.

Perusidea on yksinkertainen: kehäkatu mahdollistaa kävelypainotteisuuden lisäämisen keskustassa, minkä toivotaan ajan myötä lisäävän alueen viihtyisyyttä, houkuttelevuutta ja elinvoimaa.

Lahdessa suunnitteluun on vaikuttanut myös kaupungin strategia, jossa tavoitellaan tuntuvaa muutosta lahtelaisten kulkutapatottumuksiin. Vuoden 2030 tavoitteena on, että kestävien kulkumuotojen osuus liikkumisesta on jo yli 50 prosenttia.

Tässä lehdessä julkaistavaa juttukokonaisuutta varten haastatellut paikalliset kaupunki- ja liikennesuunnittelun virkamiehet puhuvatkin suunnittelutyön tavoitteista toisistaan tietämättä hyvin samankaltaisin sanankääntein.

Heidän esittämissään perusteluissa vilahtelee mainintoja kaupunkiympäristön viihtyisyydestä ja terveellisyydestä, ja eri kulkumuotojen sijoittamisesta tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Mainitseepa joku myös nimeltä amerikkalaisen kaupunkisuunnittelun gurun Jeff Speckin, joka kävi esittelemässä Lahdessakin ajatuksiaan muutama vuosi sitten. Hän on tullut tunnetuksi ”käveltävien kaupunkien” ja ”uuden urbanismin” kansainvälisenä sanansaattajana.

Kaikki tämä kuvastaa hyvin sitä, millainen muutos liikennesuunnittelun perusperiaatteissa on tapahtunut. Tämänkään lehden arkistoja ei tarvitse kahlata kuin noin kymmenen vuoden taakse, kun vastaan tulee juttuja, joissa asiantuntijat olivat huolissaan liikenneverkon kapasiteetin riittävyydestä. Tuolloin oli pelkona, että vuonna 2025 Lahden liikenneverkko olisi ennusteiden mukaan välityskykynsä puolesta äärirajoillaan.

Nykyisessä liikennesuunnittelun ajattelussa tällainen ajatus koetaan vanhanaikaiseksi. Juttukokonaisuuttamme varten haastateltu kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Tarja Tolvanen-Valkeapää kiteyttää ajattelutavan muutoksen näin:

– Nykyajattelun mukaan ei lähdetä enää siitä, että tehdään suuria ennusteita ja kasvatetaan sitten katutiloja. Sen sijaan pyritään siihen, että saadaan suunniteltua ratkaisuja, jotka vetävät tietyn määrän ja siten liikenne jakautuu eri väylille. Pyritään siihen, että saadaan turvallisempaa ja terveellisempää ympäristöä, alhaisempia nopeuksia ja liikkuminen olisi kaikille turvallista.

Tällaiselle ajattelulle tuntuu nyt löytyvän Lahdessa poliittista tukea. Tämä oli tullut esille joulukuussa järjestetyssä järjestetyssä kaupunginhallituksen, teknisen- ja ympäristölautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan yhteisessä työpajassa, jossa poliitikoilta oli tullut esimerkiksi ehdotusta Aleksin muuttamisesta <symbol>29</symbol>joukkoliikennekaduksi.

– Työpaja oli kovasti kävelykeskustan kannalla, Tolvanen-Valkeapää kiteyttää.

Poliitikkojen työpajoista tai amerikkalaisten suunnittelugurujen esitelmistä on kuitenkin vielä pitkä matka lahtelaisten arkeen ja monen tavallisen kaupunkilaisen mielenmaisemaan.

Sanomattakin on selvää, että suunnitelmat tulevat herättämään niin kiivasta kriittistä keskustelua, että monen tietokoneen näppäimistö taotaan tässä kaupungissa vielä kierrätyskuntoon.

Tulevaa ennakoidakseen suunnittelijat vakuuttavatkin kuin yhdestä suusta, että autolla pääsee edelleen keskustaan. Ollaan uudesta suunnitelmassa mitä mieltä tahansa, täydellisen autoiluvihamieliseksi sitä ei tosiaankaan voi sanoa. Tarkoitushan on käyttää kymmeniä miljoonia euroja käytännössä autoliikennettä varten toteutettaviin katumuutoksiin ja pysäköintitaloihin, jotta autolla pääsisi keskustan liepeille jatkossakin.

Esitetty suunnitelma saattaakin liikennelaskelmien perusteella olla teknisesti hyvinkin toimiva ratkaisu. Talouspuoli on kokonaan toinen juttu.

Nyt on ennen kaikkea kyse siitä, kokevatko lahtelaiset uuden suunnitelman tarpeelliseksi ja hintalappunsa arvoiseksi nykyisessä tilanteessa. Ja hyväksytäänkö henkilöautoilun rajoittaminen aivan ydinkeskustassa? Päättäjät ja virkamiehet tarvitsevat vielä useamman metrin rautalankaa selittäessään uudistuksella tavoiteltavia hyötyjä.

Ison kuvan ja yksityiskohtien yhteensovittaminen ei ole koskaan helppoa. Jälleen kerran keskustelu pääsee todenteolla vauhtiin siinä vaiheessa, kun edetään mahdollisimman konkreettisiin katutason ratkaisuihin.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää