Mihin kaupunkia kohta tarvitaan?

Tähän saliin kuukausittain kokoontuvan 59 ihmisen keskenkin on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mihin kaikkeen kaupungin rahaa kuuluu käyttää ja mihin ei. Katja Luoma

Tommi Berg

Lahti selvittää energiayhtiön omistusvaihtoehtoja. Lahti poistaa Kariniemenkadulta katupuita. Lahti hyödyntää varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen määrittämisessä perheiden tulorekisteritietoja. Lahden peruskoulujen opettajat todentavat digiosaamistaan osaamismerkein. Lahti rakentaa kunnallistekniikkaa Renkomäen Pohjantähden asuntoalueelle. Lahti tekee keskustan liikenne- ja liikkumisselvitystä.

Mihin kaikkeen Lahti vielä tällä menolla ehtiikään vuoden loppuun mennessä?

Pienikin alkuvuoden uutis- ja tiedotekooste riittää havainnollistamaan, millaista on elämä hallinnollisessa organisaatiossa nimeltä Lahden kaupunki. Päivittäisten rutiinien hoitamista ja pitkälle tulevaisuuteen kurkottavaa visiointia, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja pienten yksityiskohtien säätämistä. Normaalia arkea missä tahansa vähänkin isommassa organisaatiossa.

Historian saatossa kaupungin tehtäväkenttä on mennyt moneen kertaan perusteellisesti uusiksi, mutta suurimmat myllerrykset saattavat sittenkin olla vasta edessäpäin.

Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Lahdessa ollaan jo nyt tilanteessa, jossa käytännössä noin puolet rahojen käyttöön liittyvästä päätöksenteosta on siirretty pois kaupungin omasta organisaatiosta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään. Nyt valmistellaan lisäksi perusterveydenhuollon osittaista yksityistämistä, mikä veisi väistämättä paikalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvää päätösvaltaa entistä enemmän paikallispäättäjien ulottumattomiin. Mahdollinen valtakunnallinen sote-uudistus katkaisisi napanuoran lopullisesti.

Muuallakin kaupungin organisaatiossa mannerlaatat ovat liikkeessä. Lahti Energian omistusjärjestelyt ovat jälleen kerran mietinnässä. Jos tällä kertaa tapahtuu ratkaisuja, kaupungin merkittävimmän yrityksen tilanne on ratkaistu.

Mikäli vielä keskustan liikenneratkaisut saadaan jollakin tavoin tehtyä, kaikkein vilkkainta kansalaiskeskustelua herättävä asia on hoidossa. Koulujen osalta tilanne onkin jo pitkälle betonoitu, kun isoimmat palveluverkkoratkaisut investointipäätöksineen on tehty.

Jäljelle jäävien asioiden hoitoon riittää kohta leikkialuetoimikunta, joten kaupunginvaltuusto voi anoa valtiolta poikkeuslupaa ja lakkauttaa itsensä tarpeettomana.

Näin ei toki tapahdu. Päinvastoin, Lahden poliittista päätöksentekokoneistoa ollaan paisuttamassa pormestarimallin myötä. Tilanne onkin jo herättänyt vastarintaa, mistä yhtenä merkkinä on äskettäin jätetty valtuustoaloite.

Saamme sen pohjalta vielä mielenkiintoisen keskustelun, mutta taustalla on vielä paljon isompi kysymys odottamassa vastaustaan. Oli tuleva hallintomalli mikä tahansa, Lahtikin joutuu joka tapauksessa miettimään oman olemuksensa vielä perusteellisesti.

Suomalaiset kaupungit elävät tällä hetkellä hyvin erilaisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Yhtäällä on karu arki, jossa yritetään rimpuilla jotenkuten päivästä toiseen lakisääteisistä velvoitteista selviten. Toisaalla on iso kansainvälinen trendi, jossa isoimmat kaupungin alkavat nousta jopa perinteisiä kansallisvaltioita merkittävämmiksi toimijoiksi aikamme isojen maailmanlaajuisten kysymysten ratkomisessa.

Suomesta Helsinki kuuluu luonnostaan tuohon jälkimmäiseen sarjaan, mutta Lahtikin haluaisi kovasti pelata samassa kansainvälisessä liigassa.

Tai ainakin osa lahtelaisista päättäjistä ja virkamiehistä haluaisi. Niin päättäjien kuin kaupunkilaisten kesken on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä varten kaupunki on ylipäätänsä olemassa. Se on perimmäinen syy useimpiin paikallispolitiikan ristiriitoihin.

Miltä tuon alussa olevan uutiskoosteen pitäisi oikeastaan näyttää? Pitäisikö reilusti palata suomalaisen kunnallishallinnon juurille 1860-luvulle, jolloin kunnat perustettiin hoitamaan alueidensa koulutusta ja köyhäinhoitoa? Entä kuinka paljon kaupungin kuuluu nykyään järjestää asukkailleen kaikkea ”ylimääräistä kivaa” lakisääteisten velvoitteiden lisäksi? Kuuluuko kaupungin nykymaailmassa kantaa myös globaalia vastuuta?

Näinä aikoina jokaisen organisaation on pystyttävä perustelemaan olemassaolonsa tarkoitus. Kaupunki ei ole poikkeus.

Keskustelussa ei ole kyse filosofisesta pohdiskelusta vaan viime kädessä erittäin konkreettisesta ja painavasta asiasta: mihin veronmaksajien rahoja on tarkoituksenmukaista käyttää ja mihin ei? Se on perimmäinen ja eniten ehdokkaita toisistaan erottava kysymys myös tulevissa kuntavaaleissa.

Keskustelu