Viime viikon yliopistouutiseen liittyy isoja mahdollisuuksia, joita miettiessä vain mielikuvitus on rajana. Lahdessa aloitetaan kiinalaisten kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen myötä ohjelmistotekniikan ja energiatekniikan koulutusohjelmat, joihin tulee yhteensä noin 125 vuotuista aloituspaikkaa.
Tilanne on tämän alueen kehittymistä ajatellen paras mahdollinen. Molempien koulutusohjelmien tuottamalle osaamiselle on takuuvarmasti huutava tarve tulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. Siemenet kaupallisille menestystarinoille on kylvetty, enää pitäisi osata kastella ja lannoittaa ne oikein.
Molemmat koulutusohjelmat tarjoavat myös alueen osaamispohjaan jotain aidosti uutta: kummaltakaan alalla ei ole täällä aiemmin ollut tarjolla yliopistotason koulutusta tässä mittakaavassa.
Paikallisille yrityksille koulutusyhteistyö avaa ties millaisia verkostoitumismahdollisuuksia Kiinan suuntaan. On huomattavasti helpompi yrittää saada jalansijaa ankarasti kilpailluilta jättimäisiltä markkinoilta, jos käytettävissä on maan kielen ja kulttuurin osaavia ihmisiä.
Kansainvälinen koulutustoiminta voi olla myös yksi pieni ratkaisu paljon huolta herättäneeseen alueen väestökehitykseen. Parhaimmillaan osa muualta tulevista opiskelijoista saattaa jäädä tänne pidemmäksikin aikaa paikallisten yritysten tuottaviksi työntekijöiksi ja veronmaksajiksi. Ei se vaadi kuin pari hieman liian pitkäksi jäänyttä katsetta jonkun paikallisen alkuasukkaan kanssa opiskelijabileiden baaritiskillä.
Vaikka yhteistyökuvio näyttää monin tavoin innostavalta, täysin sinisilmäisesti siihen ei tietenkään pidä suhtautua. Historia tuntee lähivuosiltakin koko joukon suurin toivein ja hehkutuksin aloitettuja Kiina-projekteja, joiden lopputulos on lopulta ollut jotain ihan muuta. Lisätietoja esimerkiksi kouvolalaisilta taikasanoilla ”China Center”.
Kiina on viime vuosina levittänyt lonkeroitaan laajalle länsimaisiin korkeakouluihin, mitä se ei tietenkään tee pelkästään hyvää hyvyyttään. Laajamittainen yliopistoyhteistyö ei ole täysin ongelmaton asia, mikä on myös hyvä todeta tässä vaiheessa ääneen.
Euroopassa on pelätty, että yliopistoyhteistyö voi johtaa tärkeiden teknologisten läpimurtojen vuotamiseen Euroopasta Kiinaan. Esimerkiksi Hollannissa on otettu käyttöön kymmenkohtainen tarkistuslista yhteistyölle kiinalaisten kanssa. Listan tarkoituksena on pitää koulutuksen yhteistyökuvioiden päättäjät perillä Kiinan valtiollisista motiiveista ( Turun Sanomat 7.4.2019).
Tuo näkökulma on syytä tiedostaa myös paikallisessa kuviossa. Tiukan nurkkapatrioottisesta näkökulmasta katsottuna mahdollisuudet ovat kuitenkin selvästi isommat kuin riskit.
Koulutusyhteistyö tuo tänne niin paljon kaikkea uutta, että voitettavaa on paljon enemmän kuin hävittävää.
Nyt pitää vain osata pelata kortit oikein.