Vuosi 2019 pakettiin

Päättyvän vuoden näkyvin työmaa on ollut Lahdessa käynnissä tulevan eteläisen kehätien suunnalla. Kaupunginjohtaja Pekka Timonen tervaamassa Liipolan tunnelin pohjaa toukokuussa. Juha Peurala

Tämä on kuluvan vuoden viimeinen Uusi Lahti, joten on aika pistää pakettiin vuosi 2019 lahtelaisten värilasien läpi katsottuna.

Tähänkin vuoteen on mahtunut paikallisessa päätöksenteossa ja politiikassa vauhdikkaita käänteitä, joista osa pääsi yllättämään päättäjät. Yksi tuttu murhe on pysynyt ennallaan vuodesta toiseen: kaupungin talous.

Lahden tämän vuoden tulos sukeltamassa arviolta 40 miljoonaa euroa pakkasen puolelle. Tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen isojen kaupunkien joukossa, koska kuntien arvioidut verokertymät heittivät häränpyllyä uuteen tulorekisteriin liittyvien ongelmien vuoksi. Asia korjaantunee tältä osin ensi vuonna, mutta muista talouttaan rasittavista ongelmista Lahti ei pääse eroon yhtä helposti.

Kaupungin talous pysyy pinnalla tai uppoaa edelleen käytännössä sen perusteella, miten Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä onnistuu taloudellisissa tavoitteissaan.

Yhtymässä siirryttiin uuteen aikakauteen elokuun alussa, kun Marina Erhola aloitti yhtymän toimitusjohtajana. Hän joutui heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien vetämään raskasta yt-prosessia, kun yhtymään ennustettiin lähes 40 miljoonan euron alijäämää. Yt-neuvotteluiden myötä yhtymä karsii yhteensä 250 henkilötyövuotta, joista 51 irtisanomisten kautta. Lisäksi yhtymä lomauttaa ensi vuonna yhteensä 3 500 työntekijää tai viranhaltijaa.

Yt-neuvotteluprosessi herätti tyytymättömyyttä yhtymän henkilöstön keskuudessa, mutta toisaalta Erhola on saanut kiitosta otteistaan kuntajohtajilta ja paikallisilta johtavilta poliitikoilta. Heidän näkemyksensä mukaan keskusteluyhteys yhtymän kanssa on nyt vaikeasta tilanteesta huolimatta parempi kuin aiemmin.

Lahtelaiset valtuutetut ovat joka tapauksessa joutuneet viimeistään tämän vuoden aikana huomaamaan, että yhtymän perustamisen myötä ollaan uudessa tilanteessa. Vaikka Lahden menoista noin puolet menee yhtymän palvelujen ostoon, tavallisella valtuutetulla on hyvin rajalliset tai jopa olemattomat mahdollisuudet vaikuttaa palveluiden yksityiskohtiin.

Pelkkää yhtymän taloutta ja sopeuttamista päättynyt vuosi ei ole ollut. Yksi merkittävimmistä tapahtumista nähtiin juhannuksen kynnyksellä, kun Lahti valittiin kolmannella yrittämällään Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi.

Iso osa päättäjistä näkee tittelin Lahdelle huomattavana positiivisena mahdollisuutena nostaa profiiliaan. Vuodelle 2021 osuvan pääkaupunkivuoden toivotaan vauhdittavan paikallista elinkeinoelämään ja tuovan kaupungille näkyvyyttä tavalla, josta on hyötyä pitkälle tulevaisuuteen.

Hanke herättää kuitenkin myös soraääniä, joita kuullakseen ei tarvitse edes kovin herkkää korvaa. Pääkaupunkivuoden arvostelijat pelkäävät, että kyseessä on uusi rahareikä ja yksi uusi peruste esimerkiksi autoliikennettä rajoittaville päätöksille.

Vihreä pääkaupunki saikin viestinnällisesti hankalimman mahdollisen alun, kun hankkeen johtajaksi nimitettiin valtuuston puheenjohtajana istunut Milla Bruneau värikkäiden ja kriittistä keskustelua herättäneiden vaiheiden jälkeen.

Vuoden myönteisiin uutisiin kuuluu uuden LUT-yliopiston alkutaival Lahdessa, joka on yllättänyt vauhdikkuudellaan. Kaupunkiin on saatu lyhyessä ajassa useita uusia professuureja.

Myös Ranta-Kartanon suunnalla asiat ovat etenemässä odotettuakin nopeamminkin, kun uuden hotellin ja uimakeskuksen maailma tuli yllättäen lainvoimaiseksi ilman ainuttakaan valitusta.

Tuleva vuosi näyttää, mitä Ranta-Kartanolle ja monelle muulle puheenaiheena olleelle asialle tapahtuu. Silloinkin matkan varrelle mahtunee monia yllätyksiä, mutta yksi asia on varma: mitä pidemmälle vuoden loppua kohden mennään, sitä vahvemmin seuraavat kunnallisvaalit pormestarivalintoineen alkavat heijastua paikalliseen päätöksentekoon.

Palataan paikallispolitiikan käänteisiin ensi vuonna. Sitä odotellessa hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille lukijoillemme!