Keskustan tarinaan uusi luku

Julkisia palveluita ja shoppailua saman katon alta. Kaupungin uusi Palvelutori avautui maanantaina Trion toisessa kerroksessa. Aatu Raninen

Kauppakeskus Trion toisessa kerroksessa avautui tällä viikolla uusi Palvelutori, jonne on keskitetty monenlaisia julkisia palveluita. Ensimmäisessä vaiheessaan Palvelutori toimii noin 1 000 neliömetrin suuruisessa tilassa.

Vastaavan suuruisia liiketilojen avauksia tapahtuu Lahden kokoisessa kaupungissa harva se päivä, mutta tässä tapauksessa kyseessä on huomattavasti kokoaan suurempi uutinen.

Kaupungin kannalta kyseessä on merkittävä päänavaus, kun se pyrkii kohtaamaan kaupunkilaisia uudella tavalla ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tiloista on myös tarkoitus tehdä kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja yhteisöllisyyden vahvistaja: tarjolla on esimerkiksi maksuttomia kokoustiloja asukkaille ja yleishyödyllisille yhdistyksille.

Palvelutorin avaamisen voi myös nähdä laajemmin yhtenä merkkinä koko perinteisen kaupunkikeskustan murroksesta. Totuus nimittäin on, että Trion kiinteistön omistavalle Cityconille verorahoilla toimiva vuokralainen tuli kuin taivaan lahjana. Tämän ymmärtää jokainen, joka on kävellyt viime vuosina kauppakeskuksen käytävillä tyhjyyttään kumisevien liiketilojen keskellä.

Muutos ihmisten kulutustottumuksissa ja asioinnissa on tapahtunut nopeasti. Siitä on vain reilut kymmenen vuotta, kun Citycon teki Trioon 50 miljoonan euron remontin, jonka yhteydessä uudistettiin 50 000 neliön tilat perusteellisesti ja luotiin entisestä kolmen kiinteistön kokonaisuudesta yhtenäinen kauppakeskus.

Hanke tuskin olisi toteutunut ihan tuossa muodossa, jos siitä päättäneillä kiinteistöyhtiön johtajilla olisi ollut tilaisuus käväistä käydä aikakoneella vuoden 2020 Lahdessa. Trio ja Lahden keskusta eivät toki ole poikkeustapauksia. Kyse on yleismaailmallisesta trendistä, joka myllertää perinteistä kivijalkakauppaa.

Palvelutori on yksi, toivottavasti mahdollisimman onnistunut esimerkki siitä, kuinka tyhjiin liiketiloihin on kehitelty uutta toimintaa. Täysin selvää kuitenkin on, että laajemmassa mittakaavassa keskustan elinvoima ei voi olla julkisin varoin toimivien vuokralaisten varassa.

Lahden keskustan uutta tulevaisuutta on visioitu muun muassa yleiskaavatyön yhteydessä. Sen yhtey­dessä on kirjoitettu Lahden tarina, jossa kuvaillaan kaupunkia vuonna 2030.

Keskusta-aluetta koskeva kuvauksen kirjoittajia ei voi ainakaan pessimismistä syyttää: ”Keskusta on vuonna 2030 elinvoimainen; siellä asutaan, käydään työssä ja vietetään vapaa-aikaa ravintoloissa tai kahviloissa seurustellen. Vilkkaimmalle kaupalliselle alueelle on toteutettu viihtyisä kävelykeskusta ... Keskustan asukasmäärä on myös kasvanut ja siellä on elämää läpi vuorokauden. Tähän on vaikuttanut selkeästi opiskelijoiden määrän merkittävä lisääntyminen. Lahti on oikea kaupunki”.

Lukijan tehtäväksi jää miettiä, pitääkö tuollaista tarinaa epärealistisena haihatteluna vai perusteltuna toiveikkuutena. Pessimistiselle tulkinnalle on helppo keksiä perusteluita vilkuilemalla esimerkiksi tyhjiä liikehuoneistoja tai puolijulkisesti käytävää huumekauppaa. Kummastakaan ilmiöstä ei tietenkään näy mainintoja tuollaisissa visioselostuksissa.

Toisaalta toiveikkuudellekin on perusteensa. Jos esimerkiksi kaikki esillä olleet keskusta-alueen matkailuinvestoinnit toteutuvat ja Malskin uusi taidekeskuskin saa onnistuneen lähdön, keskustan positiivinen käänne on jo hyvässä vauhdissa.

Vauhdin varmistamiseksi on syytä pitää huolta siitä, että keskustaan pääsee tulevaisuudessakin riittävän helposti juuri sillä tavalla kuin ihmiset itse haluavat. Toimiva ja sykkivä keskusta syntyy ennen kaikkea ihmisistä, ei rakennuksista tai katuratkaisuista.