Oletteko huomanneet, että eräs lahtelaiseen kunnallispolitiikkaan erottamattomasti kuuluva puheenaihe on ollut hetken tauolla? Kukaan ei ole vähään aikaan puhunut keskustan kehittämisestä ja siihen liittyvistä liikennejärjestelyistä.
Koko aiheessa otettiin eräänlainen aikalisä vuoden 2021 lopussa, kun valtuusto päätti äänestyksen jälkeen pysäyttää paljon keskustelua herättäneen Liisu-suunnitelman edistämisen. Äänin 34–25 syntyneessä linjauksessa muun muassa todettiin, että Mannerheiminkadulta ei tehdä Saimaankadulle menevää uutta ajoyhteyttä. Kyseinen idea oli keskeinen osa suunnitelmaa, jonka mukaan Vesijärvenkadun liikennettä siirrettäisiin Saimaankadun kautta kulkevalle keskustan kehälle.
Nyt keskustakeskustelun hiljaiselo on päättymässä. Päättäjät ovat aloittamassa uuden, vuoteen 2040 asti ulottuvan keskustavision valmistelua. Kaupunginhallitus ja kaupunkiympäristölautakunta kokoontuvat aiheen tiimoilta yhteiseen työpajaan ensi viikolla. Tuolloin järjestetään myös keskustavision valmistelua varten perustettavan ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Ohjausryhmässä on mukana kaupungin edustajien lisäksi muun muassa keskustan kiinteistönomistajien ja paikallisten elinkeinoelämän järjestöjen edustajia.
Ensi viikon tapaamisista käynnistyy prosessi, jonka tavoitteena on tuoda uusi keskustavisio valtuuston hyväksyttäväksi ensi vuoden alkupuolella.
Vision työstäminen on alkuvaiheissaan. Asiaa valmistelleiden virkamiesten tavoitteena on kuulemma tässä vaiheessa ollut katsoa suurta kokonaiskuvaa ”riittävän korkealta helikopterista”. Tarkoittaa käytännössä sitä, että visioissa ei oteta kantaa yksityiskohtiin yksittäisten katuratkaisujen tarkkuudella. Keskustavisio on eri asia kuin keskustan liikennesuunnitelma.
Katutaistelut ovat monesti niitä kaikkein rankimpia taisteluja.
Vision valmistelussa pitää ottaa huomioon muun muassa kaikki ne isot muutokset, joita ihmisten käyttäytymisessä on tapahtunut. Niinpä visiotyön taustatiedoksi on siksi teetetty selvitystä keskustassa asioinnista, kuten muun muassa Helsingin ja Tampereen vastaavissa hankkeissa on tehty. Yksityiskohtaista tietoa saadaan muun muassa matkapuhelindatan avulla.
Vaikka visiotyössä ei ole tarkoitus mennä yksityiskohtiin, kaikki tietävät koko projektin todelliset kipupisteet. Paperille voidaan piirtää kuinka hienoja visioita tahansa, mutta ne muuttuvat todellisuudeksi vain käytännön toimenpiteillä.
Niinpä myös yksittäisten katujen liikenneratkaisut nousevat jälleen ennemmin tai myöhemmin tapetille. Silloin vahvoja mielipiteitä riittää suuntaan ja toiseen. Se on täysin luonnollista, onhan katuihin tehtävillä ratkaisuilla konkreettinen vaikutus ihmisten kulkemiseen ja arkiympäristöön, päinvastoin kuin ympäripyöreillä visiopapereiden lauseilla.
Katutaistelut ovat monesti niitä kaikkein rankimpia taisteluja niin sodassa kuin kunnallispolitiikassa. Molemmissa tapauksissa kortteli korttelilta etenevän kamppailun taustalla on kuitenkin aina isompi suunnitelma. Ei niin pientä kahakkaa, etteikö se kytkeytyisi johonkin suurempaan kokonaisuuteen.
Siksi myös visioilla on merkitystä. Kun yksityiskohtaisten ratkaisujen aika on käsillä, niitä on tapana perustella valtuuston hyväksymillä visioilla, strategioilla ja sen sellaisilla yleispiirteisillä linjapapereilla. ”Olemme yhdessä hyväksyneet nämä periaatteet, joiden pohjalta tätä tehdään”, kuuluu tyypillinen perustelu tuossa vaiheessa.
Pientä esimakua tulevista katutaisteluista saatiin maanantain valtuustokokouksessa, kun asialistalla oli perussuomalaisten jo marraskuussa 2021 jättämä valtuustoaloite keskustavision yksityiskohtien jatkokehittämisestä. Moniosaisessa aloitteessa esitettiin muun muassa Mannerheiminkadun ja Vesijärvenkadun kaistamäärien pitämistä nykyisellään.
Virkamiesten laatimassa vastauksessa useimmat aloitteen kohdat sivuutettiin tässä vaiheessa lyhyesti toteamalla, että niihin otetaan kantaa valmisteilla olevan keskustavision toimenpideohjelmassa vuodesta 2024 alkaen.
Kysymykseen annetusta vastauksesta on kuitenkin luettavissa virkakunnan halua tehdä isompaa muutosta: ”Lahden kaupunkiin kohdistuva kiinnostus on kasvanut merkittävästi hyvin lyhyen ajan kuluessa erityisesti elinkeinoelämän ja opetus- ja tutkimustoiminnan osalta. Myös Urheilukeskuksen sekä keskusta-alueelle sijoittuvien liikunta- ja tapahtumatilojen kehittämistyölle on tunnistettu kasvava tarve. Samaan aikaan kaupunkien välinen kilpailu on kiristynyt entisestään ja useat vertailukaupungit investoivat merkittävästi keskustojen ja niiden vetovoiman lisäykseen. Lahden keskusta maakunnan keskuksena tarvitsee pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan, selkeästi nykyistä rohkeamman kehityskuvan, joka huomioi ja yhteensovittaa muuttuneen tilanteen tarpeet.”
Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja todetakseen, että ensi viikolla vauhtiin pääsevä visiotyö poikii vielä vilkasta keskustelua.