Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen

Lahden seudun tulevaisuus riippuu ennen kaikkea siitä, miten paikallisilla yrityksillä menee. Lause, joka on kuultu ja tullaan kuulemaan mitä erilaisimmissa yhteyksissä.

Itsestään selvän lauseen muuttaminen käytännön teoiksi on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Teknologian kehitys, kansainvälinen kilpailu, kallistuvat raaka-aineet, uhkaava työvoimapula ja lukuisat muut yritysten toimintaympäristön muutokset pitävät huolen siitä, että kilpailussa pärjätäkseen pitää tehdä tosissaan töitä edes säilyttääkseen nykyiset asemansa. Eilisen konsteilla ei enää pärjää, ja tämän päivän toimintamallitkin ovat monella alalla yllättävän pian vanhentuneita.

Niinpä on panostettava riittävästi tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Se on lopulta ainoa kestävä tapa pitää yritykset elinkelpoisina muuttuvassa maailmassa.

Onko viesti mennyt perille Säätytalolle?

Lahden seudulla ei onneksi ole jämähdetty paikalleen. Näkyvin esimerkki tästä on Kempistä irronnut sähköautojen latausvalmistaja Kempower, joka on nykyään nopeimmin kasvavia pörssiyrityksiä. Se on ollut mahdollista ainoastaan oikeaan aikaan tehtyjen tutkimus- ja kehityspanostusten avulla.

Kyse ei ole vain yksittäistapauksesta. Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2021, jolloin Päijät-Hämeen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuus oli yhteensä noin 99 miljoonaa euroa. Luku on kasvanut peräti noin 50 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Tähän ei ole kuitenkaan tarkoitus tyytyä. Vuoden alussa perustettu Päijät-Hämeen TKI-ryhmä on asettanut tavoitteen, jonka mukaan paikallisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahapotti kaksinkertaistetaan viidessä vuodessa. 200 miljoonan euron rajapyykki saavutettaisiin vuoden 2027 lopussa. TKI-ryhmässä on mukana useita toimijoita paikallisista julkisista organisaatioista, korkeakouluista, koulutuslaitoksista ja elinkeinoelämän järjestöistä.

Yritykset rahoittavat Suomen tutkimus- ja kehitysmenoista keskimäärin noin 67 prosenttia, kun Päijät-Hämeessä vastaava osuus on 72 prosenttia. Paikallisia kasvun mahdollisuuksia on siis ennen kaikkea julkisen rahoituksen lisäämisessä. Esimerkiksi Lahden seudun yliopisto- ja korkeakoulutoimijoiden budjettien arvioidaan kasvavan tulevina vuosina.

Kokonaan oma lukunsa ovat erilaiset aluekehitysrahat, joilla rahoitetaan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tunnettu tosiasia on, että Päijät-Hämeessä on käytössä huomattavasti pienemmät aluekehittämisresurssit yritysten avustuksiin kuin monissa muissa maakunnissa, vaikka alueen työttömyystilanne on mitä on.

Päijät-Häme kärsii sijainnistaan, koska tukirahaa virtaa kohtuuttoman paljon itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat ovat yhdessä rintamassa kiinnittäneet jo pitkään huomiota tähän epäkohtaan. Tilanteen korjaus vaatisi toimenpiteitä maan tulevalta hallitukselta. Nähtäväksi jää, onko viesti mennyt perille Säätytalon hallitusneuvotteluihin.

Alueen kansanedustajien on joka tapauksessa tehtävä hartiavoimin töitä, jotta julkista tutkimus- ja kehitysrahaa saadaan tänne tulevina vuosina eri lähteistä mahdollisimman hyvin. Vaikea keksiä paljon olennaisempaa ja tehokkaampaa tapaa toimia tämän alueen hyväksi.