Viime viikon lehdessä tulin ennakoineeksi, että Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen valitaan isolla todennäköisyydellä Vantaan kaupunginjohtajaksi. On siis aika vetää yhteen hänen vuonna 2018 alkanutta pestiään Lahdessa.
Timosen kiistaton vahvuus on hänen kykynsä puhua ja esiintyä innostavasti. Ei ole sattumaa, että tämä ominaisuus on nostettu ensimmäisenä esille jo parikymmentä vuotta sitten tehdyissä lehtijutuissa, kun Timonen oli juuri valittu Helsingin kulttuurijohtajaksi.
Juuri Lahteen valintansa jälkeen Timonen sai valtakunnallisen Vuoden spokesperson -tittelin ansioistaan Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteerinä. Spokesperson tarkoittaa suomeksi edustajaa, puhemiestä tai tiedottajaa.
Puhemiehen tehtävät Timonen osaa tehdä kiistatta hyvin, mistä on ollut Lahdellekin iloa monessa tilanteessa. On kyse sitten ollut julkisista esiintymisistä tai kabineteissa tapahtuvasta lobbauksesta.
Timonen pystyy myös tarvittaessa kiteyttämään asiansa mieliin jäävällä tavalla. Esimerkiksi Helsingissä järjestetyssä isossa seminaarissa hän onnistui saamaan yleisön huomion luovuttamalla Helsingin pormestarille Jan Vapaavuorelle ”Lahden viimeiset kivihiilet” läpinäkyvässä muovipussissa.
Monipuolinen esiintymistaito lienee yhdistelmä luonteenpiirteitä ja pitkän ajan kuluessa hankittua laaja-alaista esiintymiskokemusta. Onhan Timosen ansioluettelossa takavuosilta myös keikkoja mieskuoro Huutajien tenoribaritonina.
Niin tärkeää kuin viestintä nykyään onkin, kaupunginjohtajan työtä arvioitaessa olennaisinta on kuitenkin kiinnittää huomiota saavutettuihin tuloksiin. Timosen aikakaudella Lahti on saanut Euroopan ympäristöpääkaupungin tittelin, paikallinen yliopistotoiminta on laajentunut tuntuvasti ja Fazer on ilmoittanut tekevänsä tänne ison makeistehtaan.
Muutamia myönteisiä uutisia mainitaksemme. Jokainen tapaus on samalla hyvä esimerkki siitä, että kaupunginjohtajan onnistuminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä. Kaikkiin mainittuihin asioihin kaupunginjohtajalla on ollut oma vaikutuksensa, mutta mitään niistä hän ei ole tehnyt yksin, ei sinne päinkään.
Mukana on aina laajempi joukko ihmisiä. Usein kaupunginjohtajan tehtävänä on toimia keulakuvana asioille, joiden käytännön toteutuksen eteen joku muu on tehnyt kulisseissa ison työn.
Tästäkin huolimatta on kiistatonta, että Timonen teki hyvää työtä muun muassa Fazerin päätöksen lobbauksessa. Sen verran paljon hänen toiminnastaan kuuli kehuja myös sellaisilta tahoilta, jotka eivät yleensä huvikseen suitsutusta jaa.
Vakiovihamiehet olivat toki tässäkin tapauksessa sitä mieltä, että Timosella ei ollut asiaan osaa eikä arpaa. Ei se kyllä ihan niinkään mennyt.
Ei niin paljon hyvää, ettei huonoakin. Timosen kaudella Lahden talouden tasapainotukseen ei ole saatu sen enempää ryhtiä kuin aiemminkaan. Tilanne on tosin näyttänyt parin viime vuoden aikana todellisuutta paremmalta, koska valtion avokätiset koronakorvaukset ja kaupunginsairaalan kiinteistön muhkea myyntivoitto ovat kaunistaneet tuntuvasti tilinpäätöksiä.
Kaupunginsairaalan myynti on tosin samalla esimerkki hyvästä päätöksestä, joka tehtiin oikeaan aikaan. Hinta oli vielä kohdillaan, kun kovin korkojen nousu ei ollut alkanut myyntihetkellä. Ratkaisu oli kaikin puolin perusteltu: kaupunki ei jatkossa maksa myymästään kiinteistöstä vuokraa, koska sote-toimintojen rahoitushan on vuoden alusta alkaen tullut valtiolta.
Tässä kuviossa myös Timosella oli näppinsä pelissä merkittävällä tavalla. ”Kaupunginsairaalasta saatiin 5–7 miljoonaa euroa enemmän pelkästään sillä, että kaupunginjohtaja kävi yhden lisäneuvottelun”, totesi valtuuston puheenjohtaja Juha Rostedt Yle Lahden Kymiring-keskustelussa 27.4.
Isoin yksittäinen tahra Timoselle jää Lahti Eventsin Kymiring-yhteistyöstä tulleista mittavista tappioista, joiden suuruusluokka on tuoreimpien tietojen mukaan 4,6 miljoonaa euroa. Tappioihin johtanut ratayhtiön konkurssi ei ollut lahtelaisten syytä, mutta kaupungin tapahtumayhtiön riskienhallinta petti pahemman kerran. Rahaa liikahti ratayhtiölle liian paljon ja liian varhain ilman kunnollisia vakuuksia.
Kaupunginjohtaja ei voi pestä käsiään asiasta puhumalla ”yhtiön asioista” tai vaikenemalla sopimuspykäliin vedoten. Hän on ollut taustalla vaikuttamassa monin tavoin hankkeeseen osallistumiseen ja sen johdosta tehtyihin tapahtumayhtiön rahoitusratkaisuihin.
Nyt kuvio on näyttänyt monessa käänteessä ikävästi siltä, että kaupunginjohtaja on vetäytynyt taka-alalle, kun koko sotku lävähti tuulettimeen. Hyvää johtajuutta on ottaa näkyvää roolia myös ikävimmissä tilanteissa ja nostaa tarvittaessa kättä pystyyn virheen merkiksi eikä vain vyöryttää syytä muualle.
Lahden Kymiring-seikkailuhan sai alkunsa jo aivan Timosen kaupunginjohtajakauden alussa, kun hänet oli kutsuttu muutaman paikallisen vaikuttajan kanssa Espanjan Valenciassa järjestettyyn Moto GP -kilpailuun yhdessä Kymiringin edustajien kanssa.
Kymiringin taustoja pidemmältä ajalta tunteva lähde arvioi, että ratayhtiö näki tuolloin hyvän tilaisuuden hakea tiiviimpää yhteistyötä Lahden kanssa, kun täällä oli vaihtunut kaupunginjohtaja. Timosen edeltäjää Jyrki Myllyvirtahan oli sen verran tunnettu vihreistä ajatuksistaan, että häntä oli vaikeampi saada ison moottoriurheiluhankkeen puolestapuhujaksi.
Kymiringin lisäksi Timonen on tullut tunnetuksi muutenkin tapahtumien puolestapuhujana, mikä ei ole yllättävää hänen työhistoriansa tietäen. Kaikille tämä ei ole maistunut, kommenttipalstojen irvileuat ovatkin moittineet häntä seremoniamestariksi.
Lahdessa ollessaan Timonen valittiinkin myös Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtajaksi, mikä ei ole herättänyt täällä pelkästään ihastusta. Äskettäisessä valtuuston kokouksessa valtuutettu Juha Tapiola (rkp) kiinnitti huomiota kaksoisroolin mahdolliseen ongelmallisuuteen: yhdistyksen puheenjohtaja edistää tapahtuma-alan etuja ja kaupunginjohtaja on vaikuttamassa tapahtumiin liittyvään rahankäyttöön. Tätä tuntuivat pitävän aiheellisena huomiona myös sellaiset tahot, jotka eivät olleet likimainkaan samaa mieltä joistakin muista Tapiolan näkemyksistä.
Kaiken edellä kuvaillun perusteella olen sitä mieltä, että ei Timonen(kaan) ole selvinnyt kolhuitta kaupunginjohtajan pestistään, mutta suoritus kokonaisuutena jää selvästi plussan puolelle. Monia hänen ominaisuuksiaan saatetaan vielä kaivata täällä, jos ja kun Vantaa kutsuu.
Lahtelaisilla päättäjillä onkin siinä tapauksessa mietinnän paikka. Millaista johtajaa tänne jatkossa halutaan? Visionääriä ja innostajaa? Tiukkailmeistä talouden tasapainottajaa? Tunnollista jalat maassa puurtajaa? Sulavaa verkostoitujaa ja Lahden keulakuvaa?
Kaikkea mahdollista ei yleensä saa samassa paketissa, joten ominaisuuksien tärkeysjärjestystä päättäjien on syytä miettiä hyvissä ajoin.