Lahden veroprosentti tippui reippaasti vuodenvaihteessa, kun uudeksi veroprosentiksi tuli 8,11 entisen 20,75:n sijaan. Vastaava ilmiö tapahtui koko Suomessa, kun kunnallisveroa leikattiin suuren sote-uudistuksen yhteydessä yhtä paljon kaikilta kunnilta. Veronmaksajan kannalta tällä ei tosin ollut merkitystä, koska valtionverotukseen tehtiin vastaava korotus.
Nyt näyttää pahasti siltä, että nykyisen suuruinen veroprosentti voi jäädä hyvin lyhytaikaiseksi. Kaupungin talous näyttää lähivuosina niin pahasti alijäämäiseltä, että virkamiehet ovat alustavasti hahmotelleet 12 miljoonan euron keräämistä veronkorotuksilla.
Tässä vaiheessa on vielä auki, kuinka mittavaan veronkorotukseen valtuutetut ovat mahdollisesti valmiita. Valtuustoseminaarin alustavissa keskusteluissa mielipiteet asiasta jakautuivat. Samoin on auki veronkorotuksen kohdentuminen olennaisimpiin verolajeihin, tuloveroon ja kiinteistöveroon. Esimerkiksi 0,6 prosenttiyksikön tuloveron korotus tuottaisi yhden vuoden aikana kyseisen 12 miljoonan euron summan.
Lahti ei ole ongelmansa kanssa yksi. Tunnettu kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä on arvioinut, että valtio tuli poistaakseni kunnilta noin puolen prosenttiyksikön verran liikaa verotuloja sote-uudistuksen yhteydessä (Yle 10.4.).
Eikä tässä vielä kaikki. Vaikka rahat otettiin kunnilta pois sote-uudistuksen vuoksi, myös uusien hyvinvointialueiden rahat ovat tiukilla. Paikallisesti oman mausteensa kuvioon tuo alueen kuntien ja hyvinvointialueen kiista entisen hyvinvointiyhtymän palkkarästeistä.
Sote-uudistus onkin onnistunut synnyttämään entisestään osaoptimointia ja vastakkainasettelua julkisen sektorin toimijoiden kesken, kun kaikki kamppailevat elintilastaan. Tavoitteena oli jotain ihan muuta.
Toivottavasti rahoitustaisteluilla on mahdollisimman vähän vaikutusta hyvinvointialueen ja kuntien käytännön yhteistyöhön. Turhaan siiloutumiseen ei todellakaan olisi tulevina vuosina varaa.
Nyt kokonaisuus ei ole kunnolla kenenkään hallussa. Tarjolla olisikin todellinen näytön paikka etenkin niille superpäättäjille, jotka istuvat kolmella jakkaralla eli valtuustossa, aluevaltuustossa ja eduskunnassa.