Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. Siitä huolimatta tiettyjä suunnitelmia on koko ajan valmisteltava hyvinkin pitkälle ulottuvien olettamusten varassa. Hyvä esimerkki tästä on Lahden kaupunkiseutusuunnitelma ja Päijät-Hämeen rakennemalli, joissa on hahmoteltu tämän seudun tulevaisuutta peräti vuoteen 2060 asti.
Kyseisten asiakirjojen avulla ohjataan alueen maankäytön päälinjoja, kuten asumisen ja työpaikka-alueiden sijoittumista isossa mittakaavassa.
Maankäytön suunnitelmat liittyvät luonnollisesti olennaisesti paikallisiin kasvunäkymiin. Mitä kovempaa kasvua, sitä enemmän on syytä varata tilaa asumiselle ja työpaikoille.
Päijät-Hämeen liitto julkisti kyseisten suunnitelmien luonnokset viime kesänä ja tarjosi kommentoitavaksi kolme vaatekokojen mukaan nimettyä vaihtoehtoa XS, M ja XL.
Pienimmän vaihtoehdon taustalla oli oletus hiljalleen etenevästä näivettymisen kierteestä, jonka myötä maakunnan väkiluku supistuisi 12 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. Suurin paitakoko puolestaan pohjautui hyvin optimistisiin oletuksiin, jonka mukaan alueen tulomuutto räjähtää ja täällä asuu vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän väkeä kuin nyt. Siinä välissä oleva M-koko edusti maltillisen kasvun vaihtoehtoa.
En liputtanut sellaisenaan minkään tarjotun vaihtoehdon puolesta, vaan tulin kommentoineeksi tuolloin luonnoksia tuoreeltaan näin: ”Vaatekoko L eli M:n ja XL:n välimalli voisi puolestaan olla Päijät-Hämeelle sopivan kunnianhimoinen tavoite. Ei liian epärealistinen, mutta kuitenkin riittävän kunnianhimoinen, jotta nykytilaa ja sen pohjalta arvioitua kehitystä ei oteta itsestäänselvyytenä. Ajatellaan isosti ja tartutaan mahdollisuuksiin, sortumatta kuitenkaan ylimitoitetun haihattelun innoittamiin virheinvestointeihin” (UL 8.8.2022).
Mitä tapahtuikaan, kun Päijät-Hämeen liitto laittoi palautteiden pohjalta hiotun ehdotuksen esille maaliskuussa? Julkistettua suunnitelmaa kommentoitiin liiton tiedotteessa näin: ”Sitä voisi kutsua L-malliksi. Suunnitteluratkaisultaan se on lähempänä XL-vaihtoehtoa, mutta mitoitus asutuksen ja työpaikkojen osalta on maltillisen kasvun M- ja voimakkaan kasvun XL-vaihtoehtojen välistä”.
Lahdesta Orimattilaan kävelee nykyään neljä ihmistä, mutta vuonna 2060 jo seitsemän.
Tekisi mieli kirjoittaa, ja kirjoitankin, että onpa poikkeuksellisen pätevästi valmisteltu suunnitelma! Todellista ammattitaitoa, kerrankin on kuunneltu herkällä korvalla signaaleja.
No, totta puhuen ehkä olisivat päätyneet vastaavaan ratkaisuun ilman taannoista kirjoitustani. Tai tekivät sen nyt siitä huolimatta. Oli miten oli, esitys on mielestäni nyt sopiva yhdistelmä kunnianhimoa ja realismia. Lopullisesti suunnitelmat on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa.
On täysin mahdotonta sanoa kovinkaan tarkasti, millaiselta Lahden seutu oikeasti näyttää vuonna 2060 eli 37 vuoden kuluttua. Asia on helppo hahmottaa, kun menee vastaavan ajan taaksepäin, eli vuoteen 1986.
Tuolloin kylmä sota oli vielä voimissaan, vaikka ensimmäiset merkit itäblokin murenemisesta olivatkin tarkkasilmäisimpien nähtävissä. Lahtelainen elinkeinoelämä porskutti perinteisissä suuryrityksissä idänkaupan vetämänä, pelkästään Asko–Upon alueella oli vielä tuolloin tuhansia työpaikkoja. Paikallinen juomatuotanto pyöri täysillä keskustan kupeessa Mallasjuoman tiloissa.
Urheilurintamalla Kuusysi eli suuruuteensa huipulla ja valloitti sensaatiomaisella tavalla Euroopan jalkapallokenttiä. Jääkiekossa paikallinen Kiekkoreipas oli tippunut 1. divisioonaan.
Siinä vain muutamia ajankuvia, joiden perusteella on helppo hahmottaa, että aika moni asia on nyt tyystin toisin. Mitä tapahtuu, kun mennään vastaava ajanjakso tulevaisuuteen? Elämmekö silloin ilmastopakolaisuuden aikaa? Mihin asentoon geopolitiikan mannerlaatat ovat liikahtaneet? Onko Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä edelleen rautaesirippu?
Entä onko työelämä muuttunut täydellisesti tekoälyn kehityksen myötä? Ovathan monet olleet viime aikoina sitä mieltä, että eksponentiaalista vauhtia kehittyvän tekoälyn todellinen vallankumous alkoi tarkalleen ottaen muutama viikko sitten, kun maaliskuussa julkaistiin entistä edistyneempi versio Chat‑GTP-tekoälystä. Kaikki nämä suuren luokan kysymykset vaikuttavat lopulta myös siihen, millaisia asumisen ja työpaikkojen alueita täällä Lahden seudulla tarvitaan.
Pitkälle meneviä suunnitelmia valmisteltaessa on syytä maalata isolla pensselillä ja ajatella laajoja kehityskaaria, mutta suunnitelmien tukena olevissa tausta-aineistoissa on yllättävänkin tarkkoja yksityiskohtia.
Esimerkiksi mainittujen Päijät-Hämeen maankäyttösuunnitelmien valmistelun yhteydessä on hyödynnetty alueelle laadittua liikenne-ennustetta, jonka on laatinut konsulttiyhtiö Ramboll. Ennusteessa on muun muassa arvioitu alueen kuntien välisen liikenteen kehittymistä kulkumuodoittain.
Lopputulos on paikoin hykerryttävä. Oikein tarkasti kun noita tausta-aineistoja tihrustelee, sieltä löytyy muun muassa tieto, jonka mukaan Lahdesta Orimattilaan kävelee nykyään neljä ihmistä, mutta vuonna 2060 jo seitsemän. Lahden ja Heinolan välinen kävelyliikenne puolestaan näyttäisi kasvavan nollasta yhteen! Liekö taustalla tieto siitä, että Lahden raja ulottuu tosiaan nykyään yllättävän lähelle kehittyvää Vierumäen urheiluopiston aluetta?
Tuo arvio olisi syytä saada muistiin tulevien sukupolvien journalistikollegoiden idealistalle. Kyseinen kävelijä pitäisi löytää haastateltavaksi, koska hän on henkilökohtaisella panoksellaan aloittanut todellisen uusia uria aukovan vallankumouksen naapurikuntien välisessä liikenteessä.
Tässäkin tapauksessa totuus saattaisi mennä pilalle faktoja tarkistamalla. Kyseisten ennusteiden taustalla lienevät matemaattiset, paikkatietoihin pohjautuvat laskentamallit, jotka sylkäisevät ulos jotain lukuja tiettyjen oletusten pohjalta. Kukaan ei ehkä sittenkään ole miettinyt Lahden ja Heinolan välistä kävelyliikennettä vuonna 2060.
Tuohonkin kysymykseen saadaan lopulta oikea vastaus, kun maltetaan odottaa 37 vuotta. Yritetään sitä ennen elää ihmisiksi ja tehdä niin fiksuja ratkaisuja kuin näillä tiedoilla mahdollista.