Päijät-Hämeen hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2023 on laadittu noin 12 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä ei sisällä kaikkia IT-kuluja eikä palkkaharmonisaation ja tehtyjen työehtosopimusten vaikutuksia, joiden vaikutukset ovat yhteensä 20–30 miljoonaa euroa.
Kustannusten nousun vuoksi hinnankorotuspaine on merkittävä kaikissa palveluostoissa. Päijät-Hämeessä huomattavan suuri osa palveluista tuotetaan ulkoistetusti, mikä lisää merkittävästi riskiä talousarvion palvelujen ostojen ylitykseen. Hyvinvointialueen rahoitus on tarveperusteinen, joten uudet, toimintaan vaikuttavat lainsäädännön, sopimusten ja ministeriön ohjeiden velvoittamat lisäkustannukset on syytä lisätä raamiin, samoin yleinen kustannusten nousu.
Vuoden 2023 talousarviossa on siis paljon epävarmuustekijöitä. Lopullista raamia ei tiedetä. On todennäköistä, että vuoden 2022 tilinpäätösten ja kuntien mahdollisen sote-sektorin alibudjetoinnin vaikutusten arvioimisen jälkeen raami kasvaa Päijät-Hämeessäkin merkittävästi.
Talouden tasapainottamisvaatimuksissa on huomioitava jo tehdyt tasapainottamistoimet, kuten palveluverkon tiivistäminen ja palveluvalikoiman supistamiset. Kyse ei ole pelkästään näiden toimien vaikutuksesta suoraan nykyiseen kulurakenteeseen, vaan seurauksena niistä alueelle on myös syntynyt teknistä korjausvelkaa ja pysyvää vajetta henkilöstöstä.
Raamikorjauksessa on huomioitava siirtymävuoden poikkeamien lisäksi pidempiaikainen kulukehitys. Päijät-Hämeessä ikä- ja sairausvakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset ovat selvästi alle maan keskiarvon. Tämä johtuu suurelta osin toteutetusta talouden sopeuttamisohjelmasta, mutta myös siitä, että palvelutaso ei yllä kaikilta osin muun maan tasolle. Sillä aikaa, kun siirrytään tarveperusteiseen rahoitukseen, on huolehdittava, etteivät väestön terveyserot kasva entisestään.
Palvelun tarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, mutta henkilöstön määrä vähenee.
Päijät-Hämeessä tarvitaan yhä talouden sopeuttamista, mutta sopeuttaminen on tehtävä toimin, jotka eivät vähennä käytettävissä olevaa henkilöstöresurssia. Näihin toimiin kuuluvat keskeisimpinä henkilöstöohjelma ja palvelustrategia sekä ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelma. Palveluverkkoa ei Päijät-Hämeessä lähivuosina merkittävästi muuteta, mutta rahoituksen riittämättömyys voi johtaa palveluvalikoiman pienentämiseen.
Hoito- ja palveluvelka – erityisesti piilohoitovelka – ovat vaikeasti arvioitavissa. Hoitovelka tulee luonnollisesti korjata. Työvoimatilanteen vuoksi tämä ei ole toteutettavissa nopeasti, vaan edellyttää usean vuoden ohjelmaa.
Henkilöstöstä on vajetta koko maassa, minkä vuoksi tuotannon toteuttaminen muualla ei merkittävästi korjaa tilannetta. Yksityisen sektorinkin käyttöaste on poikkeuksellisen korkea. Ulkoistettuja palveluita pitää ehdottomasti käyttää hoitovelan korjaamiseen, mutta siitä saatava apu on rajallinen.
Jonotilanne on kuitenkin saatava kansallisessa vertailussa parhaaseen kolmannekseen, etteivät asiakkaat hakeudu hoitopaikan vapaan valinnan kautta ennakoimattomasti palveluun muille hyvinvointialueille.
Henkilöstön saatavuus on tämän hetken merkittävin haaste palvelutuotannossa. Toimintoja on jouduttu ajamaan alas henkilöstöpulan vuoksi.
Henkilöstön määrä tulee turvata keskittymällä rekrytointiin Päijät-Hämeessä, mutta myös sen ulkopuolella. Ulkomaisen työvoiman käyttöä on lisättävä, mutta sen merkitys on lopulta vähäinen. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi henkilöstöohjelman toimeenpano on keskeinen keino tilanteen parantamiseksi.
Työn houkuttelevuutta on pystyttävä nostamaan, mikä edellyttää muun muassa reilua johtamista ja omien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä työssä.
Ansiotasonkin merkitys on hyväksyttävä. Tarvitaan myös digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn mahdollistamia uusia toimintatapoja ja käytänteitä.
Palvelun tarve kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi, mutta henkilöstön määrä vähenee. Työtä on vähennettävä, jotta henkilöstöä ei uuvuteta. On katsottava olemassa olevat voimavarat ja sopeutettava tarjottavat palvelut siihen. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tämä voi tarkoittaa nykyisen palveluvalikoiman karsimista.
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen hyvinvointialue hyvinvointialuejohtaja.