Millä konsteilla talous saadaan pidemmän päälle tasapainoon? Pitääkö menojen leikkauksia kiirehtiä vai luotammeko siihen, että tilanne korjaantuu talouskasvun avulla? Onko velan määrä jo huolestuttavan iso?
Näihin kysymyksiin kuulemme monenlaisia näkemyksiä lähiviikkojen aikana, kun eduskuntavaalien kamppailu kiihtyy.
Tismalleen samat kysymykset puhuttavat myös paikallisessa päätöksenteossa, hieman pienemmässä mittakaavassa vain. Lahden kaupunginhallitus päätti äskettäin käynnistää talouden tasapaino-ohjelmatyön ja perustaa tarkoitusta varten kaikkien valtuustoryhmien edustajista koostuvan parlamentaarisen työryhmän, jonka toimikausi jatkuu 31. maaliskuuta 2025 asti.
Työryhmän työ on jatkoa viime vuoden puolella toimineelle parlamentaariselle työryhmälle, joka hahmotteli kaupungin talouden tasapainottamisen yleisiä periaatteita.
Päätöksenteko muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä todellisemmista asioista puhutaan.
Kuulostaako sekavalta, byrokraattiselta ja kankealta? Että jälleen kerran ikäviä asioita on haudattu työryhmään. Eivät kaikki päättäjätkään ole täysin tyytyväisiä siihen, miten kaupungin talouden tasapainottamisurakkaan on tartuttu. Edellisessä valtuuston kokouksessa kuultiinkin aiheesta useampi kriittinen puheenvuoro. Niissä oli yhteinen perusviesti: tähän mennessä olisi ollut hyvä saada jo konkreettisia esityksiä eikä vain ympäripyöreitä periaatteita, joiden listaamiseen käytettiin suunnilleen vuosi.
Periaatelistaus vaikuttaakin siltä, että siinä on listattu suunnilleen kaikki tiedossa olevat keinot teoreettisella tasolla. Joukossa on paljon itsestäänselvyyksiä, jotka eivät vielä sellaisenaan tarkoita mitään: menojen kasvua hidastetaan muun muassa sopeuttamalla toimintaa palvelutarpeen mukaisesti, tehostamalla hankintoja ja niin edelleen.
Listalla on myös periaatteita, joiden pohjalta voitaisiin tehdä hyvinkin suuren luokan päätöksiä: tuloja voidaan kasvattaa kertaluonteisesti myymällä tytäryhteisöjä osittain tai kokonaan sekä kiinteistöjä, maa-alueita ja irtainta myymällä.
Nuo sanat tarkoittavat hyvin eri asiaa riippuen siitä, puhutaanko Lahti Energian vai yksittäisen rakennuksen myynnistä.
Tässä onkin koko talouden tasapainottamisen isoin haaste niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Miten kaikkien tiedossa olevat periaatteet muutetaan konkreettisiksi toimenpiteiksi?
Kuka tahansa osaa tehdä ympäripyöreitä periaatepapereita, mutta perinteisesti päätöksenteko muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä todellisemmista asioista puhutaan. On aivan eri asia sanailla palvelutarjonnan sopeuttamisesta kuin lakkauttaa lähikoulu, joka on ehtinyt tulla rakkaaksi tietyn kulmakunnan asukkaille.
Lahtelaisilla päättäjillä on ollut taloushaasteidensa kanssa pieni hengähdystauko, koska viime vuoden tilinpäätös näyttää erinomaiselta kaupunginsairaalan kiinteistöstä saadun myyntivoiton ansiosta.
Kertaluontoisen piristysruiskeen varaan ei voi kuitenkaan rakentaa pidemmän aikavälin talouden hoitoa. On uskallettava puhua asioista myös niiden oikeilla nimillä.
Talouden tasapainottamista pohtivan uuden työryhmän odotetaan kertovan ensimmäisiä ajatuksiaan huhtikuun valtuustoseminaarissa. Se onkin sopivasti eduskuntavaalien jälkeen. Rohkeaa ja suoraselkäistä toki olisi olla asioista samaa mieltä julkisesti niin nyt kuin huhtikuun 2. päivän jälkeen.