Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Satunnaisia huomioita ihmeellisistä asioista

Kevään eduskuntavaalien kamppailu on kiihtymässä kunnolla vauhtiin. Tämä oli nähtävissä myös viime viikolla Lahden kuukausimarkkinoilla, kun puolueiden kojuilla riitti väkeä ruuhkaksi asti. Keskustelun vilkkaudesta päätellen ihmiset eivät olleet paikalla pelkästään ilmaisen kahvin ja pullan houkuttelemina.

Nyt jos koskaan politiikan pitääkin puhuttaa ja kiinnostaa. Käydäänhän vaalit hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa koko totuttu maailmanjärjestys, suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja julkinen talous tuntuu olevan isoimmassa murroskohdassaan sukupolviin. Ei todellakaan ole samantekevää, millaisin ajatuksin uusi hallitus lähtee linjaamaan maan suuntaa kaiken tämän epävarmuuden keskellä.

Markkinoilla nähtiin tosin yksi poliitikkojakin kovempi vetonaula, kun kaupunki jakoi ilmaisia teatterilippuja. Jäätävän pitkä jono kiemurteli silloin muun muassa vaalikojujen välistä pitkälle Aleksanterinkadun puolelle.

Ai niin, muistinko muuten sanoa, että niitä lippuja jaettiin musikaaliin nimeltä Something Rotten! Jotain mätää!

Toivottavasti ei käy lopulta niin, että sitä samaa tavaraa oli tarjolla viereisillä kojuillakin, hieman eri muodossa vain. Läpi menevien ehdokkaiden tehtäväksi jää varmistaa, että tuollaisiin kolmen pennin puujalkavitseihin ei tule aihetta.

Eräs Twitter-käyttäjä kysäisi viime viikolla tällaisen kysymyksen: ”Missä asiassa ajattelet olevasi parempi kuin 99 prosenttia ihmisistä?”. Hän sai kysymykseensä 313 vastausta, joista yhden esitti lahtelainen kuntapoliitikko Sirkku Hildén (sd.): ”Kaupunginhallituksen kokouksen johtaminen”.

Mitä se ­kertoo puolueen linjasta Lahtea ­kohtaan?

Aivan. Nykyisin kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimivan Hildénin lisäksi tässä kaupungissa ei ole kovin montaa ihmistä, joilla on kokemusta asiasta.

Sitä jää silti miettimään, miten vastausta pitäisi tilastollisesti tulkita. Tarkoittako Hildén, että hän kuuluu omasta mielestään parhaaseen prosenttiin siinäkin tapauksessa, että otanta koskisi lahtelaisia poliitikkoja.

Siinä tapauksessahan esimerkiksi 59 hengen valtuustossa ei olisi ketään muuta pätevämpää henkilöä kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. En ole nyt tästä erikseen tehnyt kyselytutkimusta, mutta jotenkin on sellainen kutina, että valtuustosta saattaa löytyä toisenlaisiakin näkemyksiä.

Vai pitäisikö tilastollinen otanta ajatella niin, että prosenttiosuudet koskevatkin esimerkiksi koko Lahden 120 200 hengen väestöä? Siinä tapauksessa on täysin mahdollista, että Lahdessa on 1 201 pätevämpää kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.

Sillä on tosiaan merkitystä, miten lukuja ja tilastoja tulkitaan.

Perussuomalaiset herätti viime viikolla hilpeyttä julkaisemalla niin sanotun Venn-diagrammin, jolla havainnollistetaan kolmen ympyrän leikkauspisteessä olevaa asiaa. Diagrammin vakiintuneen tulkintatavan mukaisesti sitä pystyi lukemaan si ten, että perussuomalaisten politiikassa ja vaalisloganissa yhdistyvät valehtelu, matelu ja heikko rahojen käyttö.

Ei ihme, että kuvio hävisi varsin nopeasti perussuomalaisten Twitter-tililtä. Toki se jäi elämään ikuista elämäänsä internetin syövereihin.

Kaikkein mielenkiintoisin ja olennaisin yksityiskohta jäi kuitenkin olemattomalle huomiolle valtakunnallisessa keskustelussa. Yksi diagrammin osista oli saanut tällaisen selitystekstin: ”Seitinohut ranskalaistyyppinen ketutus, joka uhkaa muuttua lahtelaistyyppiseksi betoniseinän vahvuiseksi”.

Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Ja mitä se kertoo puolueen linjasta Lahtea ja lahtelaisuutta kohtaan? Voitko selittää, perussuomalaisten lahtelainen kansanedustaja Rami Lehto?

Parempien tietojen puutteessa pari tulkintaa. Seitinohuesta tulee mieleen sanonta seitinohuista päiväkänneistä eli pienimuotoisesta tissuttelusta. Yrittääkö puolue siis viestittää, että täällä on tapana toimia jotenkin toisin, vetää oikein kunnolla naula päähän?

Vai viitataanko tuolla konkreettisesti Lahden betonisuuteen? Siinä tapauksessa uhkaisimme mielikuvakilpailussa Kouvolaa, joka on pyrkinyt brändäämään itseään ”rakkaana betonihelvettinä”.

Ja millaiseen Lahden betonisuuteen tässä viitataan? Suurmäen betoniin vai niin sanottuun Liipolan betoniin, jolle on omistettu Facebook-sivunsakin?

Asia ei ole ihan yhdentekevä, koska 43 000 euroa maksaneessa Lahden kaupungin uudessa ulkoisessa ilmeessä harmaa betoni on valittu yhdeksi kaupungin tunnusväriksi.