Lahtelaisille veronmaksajille on tulossa miljoonien eurojen tappiot tapahtumayhtiö Lahti Eventsin yhteistyöstä Kymiringin ratayhtiön kanssa. Tarinassa nähtiin merkittävä virstanpylväs viime viikolla, kun kaupunginhallitus teki päätöksen Lahti Eventsin alasajosta. Aiheesta lisää sivulla 23.
Kaiken tapahtuneen jälkeen olennaisinta on keskustella siitä, missä menee riskinoton raja kaupungin rahoilla toimittaessa. Kymiring-tarina näyttäisi olevan jälleen kerran yksi opetus siitä, että kaupungin yhtiön kannattaisi pysyä nöyrästi perinteisessä toiminnassaan ja jättää isolla riskillä tehtävät uudet avaukset muiden tehtäväksi.
Vastaavia kokemuksiahan Lahdessa on saatu tapahtumabisneksestä aiemminkin, tosin pienemmässä mittakaavassa. Vuonna 2007 Lahden Messut tuotti Unkarista operettiesityksen Lahti-halliin, mistä tuli lopulta noin 100 000 euron tappio. Sen jälkeen yhtiö päätti uuden toimitusjohtajansa johdolla pysyä lestissään ja keskittyä taiteellisten suurproduktioiden sijaan messutapahtumiin.
Kymiring-seikkailun tapauksesta puhutaan paljon isommista tappioista kuin taannoisessa operettihankkeessa. Olisiko oppirahoja vihdoin maksettu riittävästi?
Sotkun jälkipyykki on syytä pestä kunnolla, mutta ylilyöntejä kannattaa varoa. Kommenttipalstoilla ja hieman virallisemmissakin yhteyksissä on törmännyt sellaisiinkin kannanottoihin, joissa on haluttu saman tien ajaa alas myös Lahti Eventsin emoyhtiö Koko Lahti. Mikäli näin tehtäisiin, menisi lapsi pesuveden mukana.
Koko Lahti oy syntyi aikoinaan, kun Sibeliustalon ja Lahden Messujen liiketoiminnat yhdistettiin samaan yhtiöön. Puhutaan siis aivan eri asiasta kuin Iitissä järjestettävistä moottoripyöräkilpailuista. Sibeliustalon tapahtumat ja Lahdessa järjestettävät messut ovat olennainen osa tämän kaupungin elinvoimaa ja houkuttelevuutta.
Veronmaksajien rahojen käyttö tällaisten toimintojen tukemiseen on perusteltua. Oma keskustelun aiheensa toki on, missä mittakaavassa sitä on mielekästä ja mahdollista tehdä.
Viime vuodet ovat olleet tapahtuma-alalla yhtä poikkeusaikaa. Koronarajoitusten aikaan Koko Lahti ei pystynyt tekemään lainkaan liiketoimintaansa, mutta toisaalta yhtiö on saanut myös sen johdosta merkittäviä avustuksia ja vuokrahuojennuksia.
Uudet haasteet vyöryvät jo päälle. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota vaikuttaa kansainvälisiin tapahtumiin, ja inflaatio nostaa kustannuksia kovaa vauhtia myös tapahtuma-alalla. Esimerkiksi Koko Lahden kiinteistöihin liittyvät kustannukset ovat nousseet vuodesta 2019 yhteensä 27 prosenttia, noin 625 000 euroa.
Tällaisessa tilanteessa kaupungin kuuluukin varmistaa, että paikallisen tapahtumatuotannon kivijalat pysyvät kunnossa vaikeiden vuosien läpi.
Pidemmän aikavälin kuvioihin otetaan kantaa valmisteilla olevissa kaupungin tapahtumatoiminnan linjauksissa. Voisiko perusidea mennä jotenkin niin, että kaupungin tapahtumayhtiö keskittyy toimimaan omissa tapahtumataloissaan ja jättää muut hankkeet yksityisille toimijoille?
Tarvittaessa kaupunki voi tukea ulkopuolisia tapahtumajärjestäjiä. Olennaista on, että tukemisessa on läpinäkyvät periaatteet ja toimintatavat.
Kyse on sopivan tasapainon löytämisestä. Kaikkein vahingollisinta on pelästyä Kymiring-fiaskoa niin pahasti, että paikallinen tapahtumatoiminta näivetetään hätiköidyillä ratkaisuilla. Se on varmin tapa jäädä jälkeen kaupunkien välisessä kilpailussa juuri, kun on päästy hyvään vauhtiin. Onhan Lahdessa edessä kaikkien aikojen tapahtumakesä.