Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Tehdäänkö Vapaudenkadusta ihmisgiljotiini?

Lahden oma Feeniks-lintu nousi taas tuhkastaan, kun Aleksanterinkadun laajentaminen kokonaan kävelykaduksi tuotiin uudelle kierrokselle. Samalla linja-autot siirrettäisiin Vapaudenkadulle ja muu liikenne ohjattaisiin pois keskustan pääkaduilta sivummalle.

Kaupungin kehittäminen on tärkeää ja sitä on tehtävä rohkeasti, mutta samalla on oltava realisti mahdollisen infran sekä käytettävissä olevien resurssien suhteen. Kehittämisestä tulee käydä laajaa keskustelua, jonka tulee perustua kattavasti hankittuun dataan ja tietoon, tarpeeseen ja käytännöllisyyteen, jotta mahdollistamme moninaisen liikkumisen muodot sekä elinvoiman kaupungin ytimessä.

Hyvä on myös kysyä, mikä on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista. Nyt asiassa ehdotetaan ”helppoa” kokeilua, joka voitaisiin toteuttaa nopeasti, halvalla sekä purkaa tarvittaessa.

Lahden ainoa leveä pääväylä keskustassa on Aleksanterinkatu, joka olisi itsestään luonnollisin ja turvallisin kulkuväylä liikenteelle. Koska ajoneuvoliikennettä ei ole tähän mennessä haluttu enemmistön mielestä kokonaan pois Lahden keskustasta, on nähtävissä, että se tulee säilymään. Fakta on, että ajoneuvoliikenne kasvaa Suomessa ja uusia ajoneuvoja rekisteröidään yhä kasvavassa määrin. Ajoneuvoliikenne siis siirtyy tai siirretään toiseen paikkaan, jossa siihen ei ole riittävää tilaa.

Vapaudenkadusta tulee näillä suunnitelmilla ”sumppu” ja mahdollinen ihmisgiljotiini. Kaksisuuntainen Vapaudenkatu, ravintolat, kadun yli kulkevat ihmiset sekä baarijonot antavat mielikuvaa esimerkiksi viikonloppujen vaaratilanteista, kun väki seikkailee ahtaassa kujassa isojen ajoneuvojen välissä. Kun lisäksi linja-autot viedään aivan yrittäjien oville pysäkkeineen, ei voida puhua kovinkaan vetovoimaisesta tekijästä ja turvallisesta katukuvasta.

Katuinfra on huomioitava, kun puhutaan turvallisuudesta. Kaksisuuntaisen ajoneuvoliikenteen painopisteen siirtäminen ei onnistu Kirkkokadulle sen mäkisyyden johdosta. Hämeenkatu on vieläkin kapeampi kuten myös Vuorikatu. Kun kapeuteen ja ahtauteen pitäisi mahtua vielä kevyt liikenne ja hälytysajoneuvot, huomaa, ettei tätä yhtälöä ole mietitty turvallisuuden tai tätä tekevien viranomaisten näkökulmista.

Risteysalueet ovat ahtaita ja tulevat aiheuttamaan jonoja sekä tukkoisuutta ja siksi ne tulisi suunnitella tai rakentaa uusiksi. Tämä ei ole koskaan halpaa. Sumppuisuutta ei voida välttää, koska rakennuksia ei saada siirrettyä alta pois.

Kokeilu on hyväksi hankkeissa ja toiminnoissa, joissa ei tarvita miljoonien investointeja tai riskinottoja liikenneturvallisuudessa. Meillä on Lahdessa suhteellisen hyvin toimiva ja sujuva sekä keskustan saavuttava liikenne, jossa muun muassa Vesijärvenkatu ja Lahdenkatu vetävät hyvin.

Poikittaisliikenteestä on tulossa ongelma. Aleksanterinkadulle mahtuvat nyt niin kävelijät, ajoneuvot kuin myös julkinen liikenne. Lahden keskustassa on haluttu säilyttää niin yksityiset kuin julkinen liikenne sen saavutettavuuden, yrittäjien toiveen ja elinvoiman johdosta.

On todettava, ettei eteläisemmän Euroopan kahvila- ja ravintolakulttuuri istu Suomeen suoraan, jossa meillä on erilainen ilmasto, pitkä talvi, loskakelit ja elämäntyyli sekä -rytmi. Lisäksi tarvittaisiin ihmisiä niitä käyttämään.

Meillä on monia esimerkkejä onnistuneista ja epäonnistuneista kävelykeskustoista. Kuopion ja Oulun malleihin emme pääse Lahdessa keskustan hajanaisuuden johdosta ja maan alle rakentaminenkin näyttää täällä vaikealta. Epäonniselta näyttää Kouvolan Manskilla, jossa on paljon tyhjää liiketilaa tyhjän kävelykadun varrella. Helsingin ongelmana on ajoneuvojen pysäköinnin vaikeus sekä kalleus, jossa hankala saavutettavuus karsii kävijöitä.

Aleksanterin kävelykatuun on laitettu jo nyt paljon energiaa, aikaa ja rahaa. Kaupungissa on paljon tärkeitä hankkeita, joiden priorisointi olisi ensisijaisempaa. Tammimarkkinoiden kansalaispalaute oli hyvin kriittistä asiaan palaamisen suhteen. Tähän kokeiluun, josta mitä todennäköisemmin tulisi myös pysyvä, ei kaupungin rahoja haluta laittaa.

Kirjoittaja on poliisi, kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas (ps.)