Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Harrastamisessa on kyse ilosta ja hyvästä olosta

Harrastusten ja erityisesti liikunnan ympärillä käytävä keskustelu saa nykyään helposti vakavia, jopa synkisteleviä sävyjä. Se on ymmärrettävää, koska suomalaisten kuntoa ja aktiivisuutta koskevat tiedot ovat huolestuttavia.

Koululaisten fyysistä toimintakykyä mittaavan Move!-testin tuoreimmat tulokset julkistettiin joulukuussa. Valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen kunto on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Päijät-Hämeessä lukema on 43. Lahdessa mittaustuloksissa jäätiin maan keskiarvosta kaikissa paitsi viidesluokkalaisten poikien ryhmässä.

Viime vuonna samaan ilmiöön saatiin myös kaikki ikäluokat kattavaa näkökulmaa. UKK-instituutin julkistamisen laskemien mukaan liian vähäisestä liikkumisesta aiheutuu koko maassa 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset ja liiallisesta paikallaanolosta 1,6 miljardin euron kustannukset.

Instituutti julkisti myös kuntakohtaisia laskureita, joiden mukaan Lahdessa liikkumattomuuden hintalappu on noin 34 miljoonaa euroa vuodessa ja paikallaanolosta aiheutuu 37 miljoonan kustannukset.

Tuollaisten tietojen innoittamana liikuntakeskustelu saakin helposti isot mittasuhteet. Se on perustellusti helppo nähdä koko hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymykseksi. Asiahan on erityisen ajankohtainen juuri nyt, kun historiallinen sote-uudistus on ollut voimassa muutaman päivän.

On helppo todeta, että mikään uudistus ei auta ja rahat loppuvat vääjäämättä kesken, jos ongelmien ennaltaehkäisyssä ei onnistuta nykyistä paremmin. Liikunta on siihen tunnetusti yksi parhaista keinoista.

Tältä pohjalta on kuitenkin myös helppo mennä metsään kaikenlaisissa hyvää tarkoittavissa kampanjoissa, joilla pyritään edistämään ihmisten aktiivisuutta. Kukaan ei lähde liikkeelle sen takia, että se olisi julkisen talouden kantokyvyn kannalta hyvä juttu.

Sen sijaan harrastamisen kipinä löytyy meidän jokaisen korvien välistä, jos on löytyäkseen. Tästä saatiin myös tutkittua tietoa valtakunnallisessa koululaiskyselyssä, johon vastasi yli 164 000 ala- ja yläkoululaista. Vastaajien mukaan tärkein syy harrastamiseen on, yllätys yllätys, että se on kivaa ja tekee iloiseksi. Aikuisten vastaus tuskin olisi kovin erilainen.

Itsestään selvältä tuntuva tulos on hyvä pitää mielessä, kun puhutaan liikunnan ja kaikenlaisen aktiivisuuden lisäämisestä. Se ei onnistu ylhäältä alaspäin tuputtamalla. Sen sijaan paljon hyviä asioita voi tapahtua, kun ihmisille annettaan mahdollisuus löytää oma juttunsa ja toteuttaa sitä.

Tästä on pitkälti kyse kaikenlaisissa harrastustakuissa, joita on viime vuosina viritelty niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Esimerkiksi lahtelaisissa kouluissa on toteutettu harrastamisen Lahden mallia, joka on yksi kokeiluhanke niin sanotussa harrastamisen Suomen mallissa. Sen yksi esikuva puolestaan on paljon puhuttu Islannin malli.

Omaa harrastustaan etsivän koululaisen ei onneksi tarvitse tuosta erilaisten mallien viidakosta tietää tuon taivaallista. Olennaista on, että mallit toimivat niin hyvin, että mahdollisimman monen on helppo löytää itselleen mieluinen harrastus.

Näinä aikoina erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota taloudellisten esteiden raivaamiseen, kun perheiden talous on muutenkin entistä tiukemmalla.

Perinteisesti tässä vuoden ensimmäisessä lehdessämme julkaistaan harrastamiseen liittyvät teemasivut. Juttujen tai ilmoitusten avulla voi hyvinkin löytyä virikkeitä uusille kokeiluille, jotka saattavat parhaimmillaan muuttua pysyvämmäksi tavaksi.