Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Klassinen kysymyksenasettelu on paikallaan myös Lahden työttömyystilastoja lukiessa. Siinäkin tapauksessa samojen faktojen perusteella on mahdollista tehdä hyvin erilaisia tulkintoja.
Optimisti kiinnittää huomiota siihen, että kaikista talouden synkistä pilvistä huolimatta kaupungin työttömyysaste on alentunut edelleen. Lokakuun lopussa täällä oli työttömänä reilut 7 000 henkilöä, mikä on lähes tuhat vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta Lahdessa on edelleen suurten kaupunkien isoin työttömyysaste. Asetelma on pysynyt tällaisena jo vuosikausia, ainoastaan Joensuu on silloin tällöin onnistunut ”syrjäyttämään” Lahden kyseenalaiselta kärkipaikaltaan.
Onko Lahden työttömyystilanne luonnonlaki, joka ei muuksi muutu? Ei tietenkään ole. Juuri nyt on nähtävissä muutamiakin merkkejä, joiden perusteella ajatus tilanteen parantumisesta on realismia eikä vain toiveikasta haihattelua.
Kaiken a ja o tietenkin on, että täällä on menestyviä yrityksiä, joilla on tarve työllistää. Sillä rintamalla tilanne näyttää nyt lupaavammalta kuin vuosiin. Näkyvin valopilkku on Pippo-Kujalaan suunniteltu Fazerin makeistehdas, jonne on tulossa satoja työpaikkoja. Lopullista investointipäätöstä odotetaan keväällä, mutta tähän mennessä suunnittelutyössä ei ole tullut isoja yllätyksiä vastaan.
Viime viikolla tulleen tiedon mukaan Pippo-Kujalaan on asettumassa toinenkin iso toimija. Kaupunki ja tavarataloyhtiö Kärkkäinen löysivät ratkaisun tonttikiistaansa, minkä seurauksena yhtiölle järjestyi tontti suurta logistiikkakeskusta varten. Sen arvioidaan työllistävän vähintään 200 ihmistä, suurimmissa arvioissa jopa 400.
Lisää positiivisia merkkejä on nähtävissä Niemen kampuksen suunnalla. Lahden nykyinen asema yliopistokaupunkina on kova kivijalka, jonka päälle on mahdollista rakentaa kestävällä pohjalla olevia, osaamiseen perustuvia kasvutarinoita. Tätä kautta ei synny uuden tehtaan tapaisia isoja kertarysäyksiä, mutta pidemmän ajan kuluessa vaikutus voi olla vähintään yhtä iso.
Kaikkien positiivisten uutisten keskellä on syytä muistaa, että lahtelaisen työttömyyden ytimessä on sitkeä pitkäaikaistyöttömyys, jonka juuret ulottuvat 1990-luvun lamaan asti.
Tälläkin rintamalla on onneksi tapahtumassa uutta. Lahden työllisyyspalveluissa puhaltavat nyt muutenkin uudet tuulet vuosi sitten työnsä aloittaneen työllisyysjohtaja Taisto Tuomisen johdolla, kuten viime viikolla julkaistussa jutussa ilmeni.
Uusien kokeiluiden myötä pitkäaikaistyöttömille voi tarjoutua entistä parempia mahdollisuuksia saada omaan tilanteeseensa sopivaa apua. Jonkun kohdalla se voi tarkoittaa työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä, jonkun toisen tapauksessa työllistymistä henkilöstöpalveluyrityksen kanssa tehtävän hankkeen kautta.
Kyse on henkilöiden itsensä kannalta isoista asioista ja myös kaupungin talouden kannalta elintärkeästä asiasta. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuvat sakkomaksut rasittavat jo nyt kaupungin taloutta 20 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämänhetkisen tiedon mukaan summa kasvaa vielä huomattavasti vuonna 2025, jolloin työllisyyden hoito siirtyy kokonaan kunnille.
Tilastollinen tosiasia myös on, että lähivuosina useita satoja lahtelaisia pitkäaikaistyöttömiä siirtyy joka tapauksessa vanhuuseläkkeelle. Se näkyy väistämättä kaupungin tulevissa työttömyysprosenteissa. Nyt onkin oleellista huolehtia kaikin keinoin siitä, että ei pääse syntymään uutta pitkäaikaistyöttömien sukupolvea.