Liikunta kaikissa muodoissaan on terveys- ja talousteko. Kansalaisten säännöllinen liikunta vaikuttaa sairauspoissaoloihin, ja UKK-instituutin tietojen mukaan liikkuminen on yhteydessä suurempiin verotuloihin ja vähäisempiin maksettujen etuuksien määrään.
Liikkumattomuus taas aiheuttaa vuosittain 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset Suomessa. Vastaavasti paikallaanolosta aiheutuu 1,6 miljardin euron kustannukset. UKK-instituutin tietojen mukaan suomalaisista 76 prosenttia liikkuu liian vähän ja 83 prosenttia on liikaa paikallaan.
Nyt on tarjolla myös tuoretta tietoa liikkumattomuuden suorista ja epäsuorista kustannuksista, kun UKK-instituutti julkaisi marraskuun lopussa sivuillaan liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskurin.
Laskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain. Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä.
Kunnissa on huolehdittava edelleen tehokkaasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
Esimerkkeinä Päijät-Hämeen kunnista muun muassa Lahden liikkumattomuuden kustannukset ovat 33 979 000 euroa ja paikallaanolon 37 193 000 euroa per vuosi.
Hollolan vastaavat luvut ovat 6 099 000 ja 6 486 000 euroa ja Orimattilan 4 514 000 ja 4 951 000 euroa per vuosi.
Tätä laskuria voi hyödyntää maakunnallisesti ja tutkia, miten eri kunnissa tehty hyvinvointityö näkyy tuloksissa.
Hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa toimintansa. Hyvinvointialue on nimenä hiukan harhaanjohtava, koska hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja pelastustoimintaa ja suurin osa palveluista on niin sanottua korjaavaa toimintaa.
Hyvinvointityö eli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien tehtäväksi. Kuntien päättäjien on syytä oivaltaa tämä tärkeä työnjako. Kun hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta, on kunnissa huolehdittava edelleen tehokkaasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
Kuntien tehtävänä on asettaa terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteet, määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja osoittaa ne kuntakohtaisilla hyvinvointi- ja terveysosoittimilla.
Hyvinvointia ja terveyttä voidaan kunnissa edistää monin tavoin ja kaikilla toimialoilla. Systemaattinen liikuntaan kannustaminen ja investoinnit kunnissa ovat tärkeitä, mutta oleellista on myös yksittäisen kuntalaisen asenne, tiedot, taidot ja toiminta.
Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtiminen muun muassa liikunnan avulla on teko, joka lisää vuosia elämään ja elämää vuosiin. Liikunnan harrastaminen on todistetusti myös yhteiskunnallinen talous- ja ympäristöteko.
Kirjoittaja on Päijät-Soten hallituksen puheenjohtaja, Lahden hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan varapuheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas (kok.).