Viime viikolla tällä palstalla käytiin neljän suurimman puolueen paikallista ehdokasasettelutilannetta ja näkymiä kevään eduskuntavaaleihin. Nyt jatketaan edellisten vaalien mukaisessa suuruusjärjestyksessä muilla puolueilla.
Vihreät nappasi neljä vuotta sitten Hämeen vaalipiiristä yhden paikan, joka meni hämeenlinnalaisille Mirka Soinikoskelle. Vihreiden asetelma havainnollistaa hyvin sitä, kuinka paljon yksittäisen ehdokkaan läpimenomahdollisuudet voivat vaihdella puolueittain suhteellisessa vaalitavassa. Soinikosken läpimenoon riitti 2 320 äänen henkilökohtainen äänipotti, vaikka joissakin isommissa puolueissa ehdokkaat jäivät rannalle yli kaksinkertaisella äänimäärällään.
Vihreiden keskinäinen kisa oli tiukka, sillä Juha Tapiola jäi tuskallisesti vain 78 äänen päähän Soinikoskesta. Lahden entinen kaupunginreviisori Tapiola oli vielä tuolloin asikkalalainen kuntapoliitikko, mutta sittemmin hän on muuttanut Lahteen ja päässyt täällä valtuustoon vihreiden ehdokkaana. Tuolloin kuvio vaikutti ulospäin katsottuna pohjustukselta tulevia eduskuntavaaleja varten, mutta Tapiola lähtikin vihreistä varsin pian valtuustokauden alussa ja ryhtyi historian ensimmäiseksi RKP:n valtuutetuksi Lahdessa.
Tällä kertaa kansanedustaja Soinikoski tavoittelee jatkokautta. Lahtelaisista valtuutetuista ehdokaslistalla on Minerva Kastehelmi. Päijäthämäläisittäin tunnetuin nimi lienee hollolalainen Teemu Laine, entinen koripalloilija. Lahdesta on mukana myös entinen vihreiden valtuutettu Aleksi Mäntylä ja ääniteknikko Teppo Halonen.
Vihreiden keskinäinen kisa riippuu paljon siitä, kuinka hyvin Soinikoski saa nostetta kansanedustajan asemastaan. Neljä vuotta sitten keskinäiset erot olivat niin pieniä, että päijäthämäläisten haastajien mahdollisuuksia ei kannata suoralta kädeltä teilata.
Yksittäisen ehdokkaan läpimenomahdollisuudet voivat vaihdella puolueittain hyvinkin paljon suhteellisessa vaalitavassa.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut tavoittelevansa kahta kansanedustajan paikkaa Hämeessä, mikä edellyttäisi tuntuvaa kannatuksen kasvua. Tuoreimpien valtakunnallisten galluppien perusteella tavoitteeseen on vielä matkaa.
Neljä vuotta sitten puolueen ainoan paikan Hämeessä nappasi lähes 7 000 äänen potillaan riihimäkeläinen Aino-Kaisa Pekonen, ministerinäkin tällä kaudella nähty kolmannen kauden kansanedustaja. Minkäänlaista keskinäistä kisaa ei päässyt syntymään, toiseksi parhaan äänimäärän kerännyt lahtelainen Elisa Lientola jäi yli 5 000 äänen päähän.
Tällä kertaa Pekonen tavoittelee jatkokautta ja kisassa on mukana myös vasemmistoliiton koko nykyinen Lahden valtuustoryhmä, Lientolan lisäksi siis Anna Kupiainen ja Oskari Päätalo. Edellisten kuntavaalien perusteella Lientola lähtee lahtelaisten keskinäiseen kisaan selvältä piikkipaikalta. Elokapina-aktivismistaankin tunnetuksi tullut Päätalo tosin tuli tuolloin ehdokkaaksi vasta aivan viime metreillä, koska vaaleja siirrettiin ja hän ehti täyttää 18 vuotta ajoissa.
Kristillisdemokraattien paikallisten vaalinäkymien ennakointi on perinteisesti ollut kaikki puolueet huomioiden helpoin tai tylsin tehtävä, miten sen haluaakaan ilmaista. Puolueella on ollut Hämeen vaalipiiristä vuodesta 1995 lähtien yhtäjaksoisesti yksi kansanedustajan paikka ja vieläpä koko ajan samalla henkilöllä, riihimäkeläisellä Päivi Räsäsellä. Edellisellä kerralla hän sai 6 166 ääntä, yli 4 000 ääntä enemmän kuin puolueen toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas.
Galluppien perusteella on vaikea nähdä, että tilanteeseen olisi tulossa muutosta. Räsänen saa kuitenkin toki tälläkin kertaa kirittäjiä myös Lahdesta. Ehdolle täältä on tähän mennessä ilmoitettu Iida Hovi, Ville Melanen ja Juha-Pekka Forsman.
Liike Nyt oli mukana myös neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa Hämeen vaalipiirissä, mutta tuolloin puolue jäi ilman kansanedustajan paikkaa. Ehdokkaat keräsivät yhteensä 3 312 ääntä. Kansanedustajan paikan saadakseen puolueen olisi pitänyt päihittää kristillisdemokraattien 11 733 äänen potti.
Kirittävää on siis paljon, mutta neljän vuoden takaiseen verrattuna tilanne on hieman muuttunut. Puolue on tullut näkyvästi mukaan lahtelaiseen kuntapolitiikkaan, kun sen riveihin siirtyi kolme Pro Lahden valtuutettua ja yksi perussuomalaisten valtuutettu, ryhmän puheenjohtajaksi ryhtynyt Tuija Saloranta.
Valtuutetuista eduskuntavaaliehdokkaiksi on toistaiseksi nimetty Saloranta ja Pasi Tuomaila. Lisäksi Lahdesta ovat ehdolla Petteri Redsven ja Mirka Kuparinen.
Lahden valtuustossa nykyään mukana oleva RKP on saamiemme tietojen mukaan asettamassa ehdokkaan eduskuntavaaleihin, mutta puolueen ainoa lahtelainen valtuutettu, vihreiden edustajana vaaleissa läpi mennyt Juha Tapiola ei ole lähdössä ehdokkaaksi.
Jokerikorttina on syytä mainita Pro Lahden Kalle Aaltosen nimi. Hän ilmoitti jo kesällä, että perinteisen puolueen puoluesihteeri oli tullut tapaamaan häntä Lahteen ja keskustelua oli käyty eduskuntavaaliehdokkuudesta. Sen jälkeen Aaltonen on jättänyt ratkaisunsa auki. Puolueiden on jätettävä ehdokashakemuksensa vaalipiirilautakunnille viimeistään tiistaina 21.2.2023.
Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa oli mukana tässä kirjoituksessa mainittujen ja viime viikolla käsiteltyjen puolueiden lisäksi kaikkiaan 11 muuta pienempää ryhmää. Kaikkein pienimmän äänisaaliin keräsi tuolloin Kansalaispuolue, jota kannatti 81 vaalipiirin äänestäjää, kun piirissä annettiin ääniä yhteensä noin 206 000. Nähtäväksi jää, millaisia listoja vaalikoppeihin tulee vielä kevääseen mennessä. Suurelle yleisölle tutummista nimistä pienempien puolueiden listoilla on mukana muun muassa entinen Nastolan ja Lahden valtuutettu Terho Anttolainen, joka saattaa pitää hallussaan Suomen ennätystä siinä, kuinka montaa puoluetta hän ehti edustaa yhden vaalikauden aikana. Tällä kertaa Anttolainen on ehdolla Suomen Kansa Ensin -puolueen ehdokkaana.