Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Korkojen nousu korostaa Lahden kilpailuetua asuntomarkkinoilla

Otsikoissa paukutetaan päivästä toiseen tietoja talouden synkistä näkymistä, kovaa vauhtia laukkaavasta inflaatiosta, energiakriisistä ja korkojen noususta. Synkeän puoleinen kokonaiskuva peittää alleen sen tosiasian, että talouden shokit eivät osu kaikkiin likimainkaan samalla tavalla.

Esimerkiksi sähkön hinnasta puhuttaessa on hyvä pitää mielessä, että moni halvalla hinnalla tehty määräaikainen sähkösopimus on katkolla vasta ensi vuoden puolella. Parhaassa tapauksessa oikeaan aikaan sopimuksensa tehneet pääsevät pahimman vaiheen yli helpotuksen huokauksella, jos Olkiluodon uusi ydinvoimala toimii ensi vuoden puolella toivotulla tavalla.

Vastaavasti korkojen nousu näyttäytyy hyvin erilaisena ilmiönä itse kunkin henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen. Helpoimmalla pääsevät he, joilla ei ole lainaa lainkaan. Esimerkiksi viime vuoden tilastojen perusteella lahtelaisista kotitalouksista oli asuntovelallisia vajaa kolmannes ja jonkinlaista lainaa oli ottanut vajaa puolet talouksista.

Myös lainanottajien kesken tilanteet ovat hyvin erilaisia. Noin kolmannes uusien asuntolainojen ottajista on ottanut lainaansa korkosuojauksen, joten he ovat voineet nukkua yönsä sen puolesta rauhassa.

Mitä isompi laina, sitä kovempaa korkojen nousu iskee. Tässä suhteessa lahtelaiset asuntovelalliset ovat onnekkaammassa asemassa kuin pääkaupunkiseudun asukkaat. Viime vuonna keskimääräisen asuntolainan koko oli Lahdessa 93 960 euroa, kun esimerkiksi Helsingissä vastaava luku oli 173 769 ja Espoossa 178 196.

Esimerkiksi kolmen prosentin korkojen nousu tarkoittaa 20 vuoden maksuajalla noin 130 euron korotusta keskimääräisen lahtelaisen lainan kuukausierään, mutta pääkaupunkiseudun lainoissa puhutaan jo noin 250 euron vaikutuksesta.

Keskiarvolukuja tuijotellessa on hyvä muistaa, että niiden taustalla on isoa hajontaa. Etenkin nuorten perheiden tapauksessa 300 000 euron lainat voivat olla pääkaupunkiseudulla hyvinkin tyypillisiä, eikä 500 000 euroakaan ole mikään kummajainen. Jälkimmäisessä tapauksessa muuten puhutaankin jo noin 700 euron suuruisesta korkokulujen noususta kuukausittain, kun käytämme aiemmin mainittuja laskentaperusteita

Pääkaupunkiseudun isojen lainojen ottajilla on todennäköisesti myös keskimääräistä isommat tulot, mutta nekään eivät välttämättä riitä loputtomiin, jos korkokulujen kuukausittain nousu alkaa huidella satasissa.

Takana on niin pitkä nollakorkojen aikakausi, että moni on saattanut rakentaa taloutensa petolliselle pohjalle. Nykyistä tilannetta ei oikein voi edes verrata niihin lähes 15 vuoden takaisiin aikoihin, jolloin asuntolainoista on edellisen kerran maksettu mainittavia korkoja. Tuolloin oli vielä voimassa täysi asuntolainojen verovähennysoikeus, joka on näihin aikoihin poistumassa kokonaan. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että nykyisiin korkoihin pitää laittaa vielä noin puolet lisää, jotta ne ovat vertailukelpoisia reilun kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Tämä kaikki voisi olla Lahdelle myös mahdollisuus tuoda esille yhtä kaupungin parhainta valttikorttia. Markkinointiviesti kaupungin edullisista asunnoista saatetaan nyt kuulla aiempaa herkemmällä korvalla.

Viestin perille menoa auttaa myös kummasti se tosiasia, että etätyöstä tuli viimeisen parin vuoden aikana entistä arkisempaa. Joku ison lainataakan alla riutuva pääkaupunkiseutulainen saattaa jopa pysähtyä ihan tosissaan miettimään, olisiko sittenkin mielekästä jättää rahaa myös elämiseen.