”Lahden kaupunginhallitus lisäsi rahaa opetukseen ja varhaiskasvatukseen”, uutisoi ESS 8.11. Todellisuudessa kaupunginhallitus on esittänyt leikkauksia kouluille. Siihen ei ole nyt varaa.
Uusimmasta kouluikkunan raportista käy ilmi, että Lahden perusopetuksessa työskentelevistä opettajista yli 10 prosenttia on vailla kelpoisuutta. Sosiaalisessa mediassa törmää jatkuvasti avoimiin rekrytointi-ilmoituksiin, joissa yritetään houkutella suunnilleen keitä vain ”hyviä tyyppejä” sijaisiksi kouluille. Tämä kertonee parhaiten tämän hetken tilanteesta.
Mikä sitten on johtanut tähän? Yksi on varmasti viimeisimmästä työhyvinvointikyselystä esille nousseet työssä jaksaminen ja liian suuret ryhmäkoot. Ne heikentävät työhyvinvointia ja sitä kautta eivät houkuttele kelpoisia hakijoita, jotka saavat valita, minne mennä töihin.
Sama kierre jatkuu, kun joudutaan palkkaamaan ei-kelpoisia pätkissä töihin. Tämän johdosta oppilaiden hyvinvointi ja oppimistulokset laskevat. Kun maine tilanteesta kiirii, on entistä hankalampi saada kelpoista opettajaa jäämään töihin.
Huomionarvoista on myös se, että monesti koululle sijaiseksi houkuteltu, vastavalmistunut ylioppilas on alasta kiinnostunut ja haluaa ehkä saada varmistusta uravalinnalleen. Kun kelpoiset sijaistajat saavat valita, missä sijaistavat, ei tuoreelle ylioppilaalle ole tarjolla ainakaan kovin ruusuista kuvaa opetusalasta.
Maineen parantaminen vaatisi kunnon ryhtiliikettä.
Toinen syy on varmasti rekrytointiprosessissa. Nyt esimerkiksi saattaa käydä niin, että jos virkaan valittu opettaja viime metreillä ilmoittaa, ettei otakaan paikkaa vastaan, laitetaan paikka määräaikaisena auki huonoilla ehdoilla.
Paljon kertoo myös hyvinvoinnista työpaikoilla ”Suosittelisitko Lahtea työpaikkana”-indeksi, joka on vuodesta toiseen laskenut. Maineen parantaminen vaatisi kunnon ryhtiliikettä.
Jos yksittäinen, kaikkien hyvinvointiin vaikuttava tekijä pitäisi nostaa esille, niin se olisi ryhmäkokojen pitäminen maltillisina. Kouluikkunan tuoreimman raportin mukaan Lahti on annetun opetuksen määrässä (opetustunnit per oppilas) yhdeksän suurimman kaupungin pahnan pohjimmainen.
Samaisen raportin mukaan Lahdessa yli 20 prosenttia oppilaista saa erityistä tai tehostettua tukea. Pienet ryhmäkoot parantaisivat erityisesti tukea tarvitsevien hyvinvointia ja sitä kautta opettajien työhyvinvointia. Tämä lisäisi myös todennäköisyyttä tukitarpeen purkamiselle ja erityisen tuen resurssia säästyisi.
Vuoden 2018 Pisa-tuloksissa Suomen alamäki jatkui, ja kauhulla odotetaan tulevien tulosten julkaisemista. Suomen pistemäärä on vuodesta 2006 laskenut yli 30 pistettä, mikä tarkoittaa esimerkiksi matematiikan osalta sitä, että lastemme osaaminen on yhden kouluvuoden verran huonompaa.
Tilanne heijastuu välittömästi myös lukio-opetukseen. Opettaja joutuu tekemään arvovalinnan sen suhteen, keskittyykö tekemään heikoilla valmiuksilla lukioon tulleista ylioppilaita paremmin menestyvien kustannuksella vai pitääkö tason ennallaan, jolloin heikoimpien valmiudet eivät menestymiseen riitä. Onpa valinta kumpi tahansa, on selvää, että oppimistulokset laskevat.
Lukioon kohdistuvat leikkaukset tarkoittavat sitä, että oppimistason kiinni kuromiseen tarkoitetut tukikurssit leikataan pois ensimmäisenä.
Opetuksesta ei ole nyt varaa leikata, kuten kaupunginhallitus esittää!
Kirjoittaja on Lahden Opettajien ammattiyhdistyksen puheenjohtaja, Lahden lukioiden ICT-koordinaattori, matematiikan ja tietotekniikan lehtori Lahden lukio Gaudiassa