Lahdessa saa joka syksy ottaa uudelleen kantaa budjetin lakisääteisten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen leikkauksiin: sivistystoimelle esitetään taas 1,5 miljoonan euron leikkauksia.
Sivistystoimen menot kasvavat paitsi yleisten kustannusten nousun takia, myös siksi, että Lahti on mukana 5-vuotiaiden maksuttomassa esiopetuskokeilussa (20 h/ vko).
Syksystä 2022 alkaen kolmiportainen tuki on laajennettu koskemaan varhaiskasvatusta. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki edellyttävät lapsen yksilöllisten tarpeiden huomiointia. Uudistus on hyvä ja tukee lasta varhaiskasvatuksessa ja siirryttäessä esiopetukseen ja kouluun. Sivistystoimen menoja lisää myös maksuttoman oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen.
Miten opettajat jaksavat? Jokainen heistä haluaa tehdä työnsä hyvin saadakseen lapset oppimaan. Opettajat kuitenkin uupuvat, koska eivät suurten luokkakokojen ja hyvin erilaisista oppilaista koostuvien ryhmien vuoksi pysty tähän. Varsinaisen opetustyön ulkopuoliset tehtävät lisääntyvät, kun lasten ongelmat lisääntyvät.
Monialainen työ ja opiskeluhuolto vie aikaa ja opettajien on lisättävä osaamistaan lasten tarpeiden kasvaessa ja muuttuessa. Aikuisten vähyys näkyy kouluissa lasten levottomuuden lisääntymisenä ja koulukiusaamisena. Avoimissa oppimisympäristöissä on mahdollistettava pienryhmissä toimiminen ja riittävä tuki. Lahdessa toteutettu inkluusiomalli on selvä säästötoimenpide ja lasten/erityislasten heitteillejättö.
Opetusministeri Li Andersson toteaa (HS 12.11.22): ”Inkluusio tarkoittaa sitä, että jokainen oppilas on oikeutettu tarvitsemaansa yksilölliseen tukeen. Toisille tuki voidaan järjestää osana yleisopetusta ja toisille parhaat oppimisen edellytykset tuottaa pienryhmä tai erityisluokkaopetus osittain tai kokonaan. Ongelma on valitettavan usein se, että tuen tarpeessa olevat oppilaat saavat tukipäätöksen, mutta tukeen ei osoiteta resursseja. Tämä on yksinkertaisesti väärin ja vastoin inkluusion periaatetta. Rahan säästö ei saa ohjata tuen tarvetta. Tuen arvioinnissa ja toteutuksessa lähtökohtana pitää aina olla lapsen etu.”
Korona-ajan haasteet ja sota Ukrainassa vaikuttavat myös suomalaisten perheiden turvallisuudentunteeseen ja mielen hyvinvointiin, emmekä vielä tiedä kriisien pitkäaikaisvaikutuksia.
Tiedämme kuitenkin sen, että lasten ja nuorten yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet, ahdistus ja muut mielialaongelmat näkyvät ja osa oppilaista on pudonnut kelkasta. Lasten ja nuorten päihteidenkäytöstä sekä lisääntyvästä ilki- ja väkivallasta on syytä olla huolissaan.
Suunnitellut leikkaukset näkyisivät nopeasti yhä lisääntyvänä oirehtimisena. Erityisesti lasten ja nuorten hoito on Lahdessa jo nyt riittämättömällä tasolla ja tilanteet kehittyvät liian pitkälle ennen avun saamista.
Ehkäisevään työhön panostaminen tuo säästöjä tulevaisuudessa sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta tarkasteltuna. Mahdollista leikattavaa euroa kohti tulee tulevina vuosina moninkertainen menoerä koulupudokkuuden lisääntyessä sekä mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden ja erityssairaanhoidon menojen kasvaessa. Nuorten masennuksen ja syrjäytymisen hinta yhteiskunnalle on korkea, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.
Vaikka lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointipalvelut siirtyvät hyvinvointialueen hoidettaviksi, kaupungin tehtävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaajana eivät siirry eivätkä vähene. Perheiden haasteet ja tarpeet näkyvät aina kaupungin sivistyspalveluiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen arjessa – koulupsykologeja, kuraattoreita, opinto-ohjaajia ja muuta henkilöstöä todella tarvitaan!
Lapsiystävällisyys on yksi tärkeä tavoite kaupungin strategiassa, jossa tavoitellaan väkiluvun kasvua. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä ihmisten valitessa asuinpaikkakuntaansa. Kaupungin huonosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta: eteenpäin ei päästä sivistystoimesta säästämällä! Kaupunki voi menestyä vain investoimalla lasten ja nuorten koulutukseen ja kasvattamalla tulevaisuuden osaajia ja päättäjiä.
Vaadimme lapsivaikutusten arvioinnin tekemistä lapsia ja lasten asioita eli kaupungin tulevaisuutta koskevasta budjetista. Tulevaisuuden rakentaminen vaatii pitkälle näkemistä ja uskallusta investoida lapsiin.