Mikä on kaupungin keskustan tulevaisuus? Miten sinne saataisiin lisää vetovoimaa?
Näitä kysymyksiä on Lahdessakin pyöritelty enemmän tai vähemmän huolestuneeseen sävyyn jo vähintään 20–30 vuotta. Viimeistään siitä lähtien, kun ensimmäiset peltomarketit ilmestyivät eteläiseen Lahteen imemään ostovoimaa.
Perinteisesti keskustelu on helposti mennyt väittelyksi liikennejärjestelyistä.
Takavuosikymmenien keskustaa muistelevat ovat vakuuttuneita siitä, että keskusta on näivetetty vähentämällä autokaistoja ja maanpäällisiä pysäköintipaikkoja. Samalla on tapana haikailla esimerkiksi kaksisuuntaisen Aleksin perään.
Toiset olisivat valmiita vähentämään autoilua keskustassa tuntuvasti nykyistä enemmänkin. Esimerkiksi Vesijärvenkadun autokaistojen karsiminen on nähty askeleeksi elävämpää ja nykyaikaisempaa kaupunkikeskustaa.
Lahtelainen keskustelu ei ole mikään paikallinen kummajainen. Samoja teemoja pyöritellään tänä päivänä kaikkialla. Esimerkiksi helsinkiläisillä on nyt Esplanadissa oma Vesijärvenkatunsa, kun kaupungissa velloo vilkas keskustelu kadun autokaistojen vähentämisestä ja parkkipaikkojen poistosta.
Oli kaupunki mikä tahansa, keskustan tulevaisuudessa on kyse paljosta muusta kuin liikennejärjestelyistä. Keskustan pitää olla samanaikaisesti saavutettavissa kaikilla kulkutavoilla ja pystyä tarjoamaan viihtyisää kaupunkitilaa, joka houkuttaa pidempäänkin oleskeluun. Tavoitteiden yhteensovittaminen ei ole mahdotonta, kun eri kaduilla ja alueilla on omat, selvät käyttötarkoituksensa.
Noiden asioiden kuntoon saattaminen on kuitenkin vasta ensiaskel. Olennaista on ymmärtää, että keskustojen vetovoimaan vaikuttavat tällä hetkellä lukuisat maailmanlaajuiset trendit, kuten ihmisten kulutuskäyttäytymisen muutos. Yksittäisillä kaistamuutoksilla voidaan hieman muuttaa asioita suuntaan tai toiseen, mutta isoa kokonaiskuvaa ne eivät muuksi muuta.
Aihe nousi esille myös äskettäin julkistetussa Alueiden tutkimuksessa, jossa konsulttiyhtiö WSP oli selvittänyt kuntien ja alueiden elinvoimaa erilaisten tilastotietojen perusteella. Tutkimuksen kokoajana toiminut WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström kehotti keskuskaupunkeja miettimään, miten ne haluavat profiloitua ja mitä keskustoissa kannattaa tarjota. Hänen näkemyksensä mukaan kauppojen perään on turha haikailla.
”Jos haluat ostaa uudet tenniskengät, saat juosta liikkeestä toiseen. Kyllä ne verkosta löytyvät helpommin. Merkkiliikkeiden vetovoima hiipuu muutenkin. Osa nuorisosta arvostaa jo enemmän kierrättämistä kuin kuluttamista”, Tikkanen-Lindström kommentoi.
Oma merkityksensä on myös sillä, että pandemia vähensi toimistotilojen käyttöä. Niinpä liike- ja toimistotilojen tilalle on suunniteltava esimerkiksi asuntoja ja kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumatiloja.
Lahdessakin muutos on käynnissä keskustassa ja sen lähialueilla. Matkakeskuksen viereiseen kortteliin on näinä aikoina valmistumassa 217 uutta asuntoa, kaiken kaikkiaan matkakeskuksen länsipuolelle arvioidaan asettuvan noin 750 asukasta. Paavolan Iskun kortteliin on puolestaan tulossa seuraavan viiden vuoden kuluessa uudet asunnot noin tuhannelle ihmiselle.
Tuollaiset hankkeet pitävät osaltaan huolen siitä, että puheet keskustan kuolemasta ovat ennenaikaisia. Asukkaiden mukana tulee myös kysyntää alueen palveluille. Enää pitää huolehtia siitä, että kauempanakin asuvilla on riittävästi syitä piipahtaa viihtymässä keskustassa.