Lahden kaupunginhallitus teki yksimielisen esityksen ensi vuoden talousarviosta. Se ei ole tavanomaista. Perinteisesti lahtelaisessa politiikassa on ollut tapana äänestellä talousarviosta jo kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa, jolloin eri puolueet ja poliitikot ovat päässeet korostamaan omia painotuksiaan ja tärkeinä pitämiään asioita.
Tällä kertaa kukaan ei pääse ottamaan kaupunginhallituksen esityksestä irtopisteitä, kun kaupunginhallituksessa olevat ryhmät saivat neuvoteltua kompromissituloksen, jonka kaupunginjohtaja Pekka Timonen sitten otti sellaisenaan huomioon omassa esityksessään.
Uutista voi äkkiseltään pitää positiivisena. Kertoo hyvää lahtelaisista päättäjistä, että kykyä neuvotteluihin ja yhteistyöhön löytyy, kun ajat ovat mitä ovat. Kriisien vyöryessä päälle ei ole pikkupolitikoinnin aika.
Tässäkään tapauksessa totuus ei ole tosin ihan niin seesteinen kuin ensivaikutelman perusteella voisi luulla. Lahden valtuuston kaikki ryhmäthän eivät ole edustettuina kaupunginhallituksessa. Vasemmistoliiton ryhmänjohtaja Elisa Lientola onkin jo arvostellut sitä, että kaupunginhallitus ei peruuttanut kokonaan sivistystoimialalle esitettyjä säästöjä, kuten sivistyslautakuntakin oli yksimielisesti linjannut omassa talousarviokäsittelyssään.
Kaupunginhallitus päätyi tässäkin asiassa kompromissiin. Alkuperäiseen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen tehtiin yhteensä 1,55 miljoonan euron lisäykset perusopetukseen, varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen. Se tarkoitti käytännössä säästöjen puolittamista.
Tehdyt muutokset saadaan kuulostamaan kovin erilaiselta sen perusteella, verrataanko niitä alkuperäiseen kaupunginjohtajan esitykseen vai viime vuoden budjettiin. Tuollainen lukujen pyörittely saattaa olla tavalliselle kaupunkilaiselle hämmentävää, mutta sitä se on myös päättäjille, tai ainakin osa heistä esittää asian niin.
Kaupunginhallituksen linjaukset poikivatkin jälkipyykkiä, jossa esiintyi erilaisia näkemyksiä siitä, onko kaupunginhallitus nyt tosiasiassa tekemässä leikkauksia vai ei. Kriitikoiden mielestä palvelutaso laskee, kaupunginhallituksen linjauksen puolustajien mukaan talouden sopeuttamisessa on käytännössä kyse ”menokasvun hillitsemisestä”, ei rahojen vähentämisestä.
Oli miten oli, päättäjien kesken tuntuu olevan suhteellisen laaja yhteisymmärrys siitä, että talouden sopeuttamistakaan ei voi täysin sivuuttaa. Budjettia valmistelleilta virkamiehiltä oli tullut viestiä, jonka mukaan tulevina vuosina ovat edessä vielä kovemmat sopeutustoimet, jos nyt ei tehdä mitään. Kaikesta päätellen viesti oli mennyt läpi ja otettu tosissaan.
Kaupunginhallituksen hyväksymän linjauksen myötä kaupungin ensi vuoden alijäämä olisi 9,3 miljoonaa euroa, puolet vähemmän kuin kaupunginjohtajan alkuperäisessä esityksessä. Temppu on tarkoitus tehdä siten, että myyntivoitto-odotuksia lisätään 12 miljoonalle eurolla.
Kuulostaa kätevältä, mutta toivottavasti ajatus toimii myös käytännössä. Päättäjät eivät keskeneräisiin neuvotteluihin vedoten kertoneet, mistä kohteista myyntivoittoa on tarkoitus saada. Tuoreessa muistissahan on, kuinka kaupunki onnistui pelastamaan tämän vuoden taloutensa kaupunginsairaalasta saadulla kymmenien miljoonien myyntivoitolla. Silloin ajoitus oli vielä kiinteistömarkkinoita ajatellen otollinen, kun korot eivät olleet ponkaisseet nykyiselle tasolleen.
Kaikille vastuullisille päättäjille on toivottavasti myös itsestään selvää, että myyntivoittojen varaan kaupungin taloutta ei voi loputtomiin rakentaa.