Suunnittelu- konsultointiyritys WSP on julkistanut laajan tutkimuksen, jossa se vertailee Suomen kaupunkien ja alueiden elinvoimaa ja kykyä sopeutua tulevaisuuteen.
Alueiden tutkimus 2022 -vertailussa on otettu huomioon kuntien tuottavuus, inhimillinen pääoma ja valmius vihreään rakennemuutokseen. Näitä asioita on arvioitu yhteensä 19 eri tilastotiedon avulla. Esimerkiksi tuottavuutta on mitattu muiden muassa työllisyysasteella, tulotasolla, yritysten määrän kehityksellä ja liikevaihdolla.
Tietojen perusteella on laskettu elinvoimaindeksi, jonka avulla kunnat on mahdollista laittaa paremmuusjärjestykseen. Lahti sai 132 pistettä, mikä oikeuttaa sijalle 61 Suomen 309 kunnan joukossa.
Ei siis aivan katastrofi, mutta parantamisenkin varaa jäi. Erityisen hyvin tämä tulee selväksi, kun vilkaisee paria saman kokoluokan verrokkikaupunkia. Jyväskylä oli 143 pisteellään sijalla 30, Kuopio pisteen enemmän saaneena sijalla 25.
Ei voi pärjätä laittamalla vain yhtä tai kahta asiaa kuntoon.
Tutkimuksessa on myös vertailtu keskenään Suomen seitsemää suurinta kaupunkiseutua. Lahden seutu on saanut tässä joukossa kaikkien heikoimmat pisteet tulevaisuusvalmiuksistaan. Silmiinpistävää myös on, että Lahden seutu on kyseisessä joukossa ainoa, joka on kymmenen vuoden aikana menettänyt väkeä muuttoliikkeen johdosta. Kyseisessä vertailussa Lahden seutuun kuuluviksi on laskettu Lahden lisäksi Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä ja Orimattila.
Vertailun kiinnostavuus on siinä, että se yhdistelee sopivasti erilaisia mittareita, jotka liittyvät oleellisesti kaupunkien tulevaisuuteen. Vertailussa ei voi pärjätä laittamalla vain yhtä tai kahta asiaa kuntoon. Lahti pärjää hyvin esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvässä päästöjen vähennystä koskevassa mittarissa, mutta pisteet jäävät huomattavasti heikommaksi, kun vertailtavana on pienituloisissa perheissä asuvien lasten osuus. Kyseisessä mittarin tilanne on huonoin Lahden ja Jyväskylän seuduilla.
Tutkimusraportissa on myös kaupunkikohtaisia huomioita. Lahtea koskevissa arvioissa on myös paikallisesta keskustelusta tuttuja toteamuksia: ”Lahden päätieverkko on eteläisen ohikulkutien myötä valmis. Verkko voi olla seudun kannalta liiankin tehokas, koska se ohittaa seudun keskukset”.
Pippo–Kujalan alueen kehittäjien ja markkinoijien tehtävä on nyt osoittaa, että huoli on aiheeton.
Raportti ottaa kantaa myös Lahden sijaintiin, jota paikallisessa keskustelussa on tapana hehkuttaa: ”Lahden seudun kehittämisessä on haastetta siinä, että se on vähän liian kaukana ollakseen tehokkaasti osa pääkaupunkiseudun aluetta ja liian lähellä ollakseen aidosti oma keskuksensa”.
Etenkin jälkimmäisestä arviosta voidaan olla montaa mieltä. Totta kuitenkin on, että Helsingin läheisyys voi olla myös ongelma, esimerkiksi erilaisia aluetukirahoja jaettaessa.
Raportista löytyy myös osittain yllättävä arvio: ”Toinen haastava tekijä on, että seudun kehitys jakautuu kaikkiin suuntiin, jolloin mistään suunnasta ei kehity vahvaa akselia”. Täällähän on ollut tapana ajatella, että Lahden seutu suuntautuu yksiselitteisesti pääkaupunkiseudulle. Nähtävästi se ei ole täysin selvää ulkopuolisille.