Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ämpärillinen | Olen ollut lähes vastaavassa tilanteessa kuin Dannyn isä

Luulin osaavani spekuloida asioilla, mutta väärässä olin. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös, kun vilkaisee laulajasuuruus Dannyn tuoreinta elämäkertaa käsitteleviä uutisia ja kirja-arvioita. Antti Heikkisen kirjoittamassa teoksessa Danny – Koko show spekulointi on näköjään viety niin korkealentoiselle tasolle, että on pakko olla kateellinen ja myöntää oman mielikuvituksensa rajoitteet.

Eniten huomiota ja hilpeyttä on herättänyt kirjassa oleva maininta siitä, kuinka Dannyn isä Pentti Lipsanen tapasi Hitlerin, kun kolmannen valtakunnan johtaja käväisi Suomessa marsalkka Mannerheimin syntymäpäivillä vuonna 1942. Taistelulentäjänä kunnostautunut Pentti-isä sai komennuksen Hitlerin adjutantin yhteysupseeriksi.

Lipsanen todisti Hitlerin kulkua lähietäisyydeltä, mutta hänen raskaana ollut Magda-vaimonsa ei luonnollisesti ollut paikalla. Tämä ei kuitenkaan estä pientä spekulointia elämäkerrassa: ”Mutta jos-alkuisilla ajatuksilla on mukava leikkiä. Jos Magda olisi seissyt sotilasmiehensä rinnalla vauvamahoineen, olisiko Hitler kiinnittänyt häneen huomionsa? Olisiko hän ehkä taputtanut vatsaa ja leperrellyt jotain nahan alla maailmaantuloaan odottelevalle Dannylle?”.

Kas siinäpä kysymyksiä, joihin emme koskaan saa varmuudella vastauksia.

Eikä tässä vielä kaikki, toinen Hitler-vierailuun liittyvä spekulaatio on syystäkin saanut vielä enemmän huomiota: “Isä oli saanut ladatun pistoolin Hitlerin adjutantilta. Kun Hitler käveli isän ohitse, olisi hän voinut muuttaa historian kulun. Mitä siitä olisi seurannut ja olisiko se ylipäätään ollut mahdollista, en tiedä, Danny pohtii. Ei tiedä kukaan muukaan. Mutta arvailla voi. Vaikkapa sen verran, että suunnitteliko Pentti Lipsanen Hitlerin ampumista edes ohimenevän ajatuksen verran?”.

Helsingin Sanomiin kirja-arvion tehnyt Arttu Seppänen katsoi jostain syystä aiheelliseksi muistuttaa tästä kohdasta kerrottuaan, että internet-kielessä on sanonta: mitä mä just luin.

Hetken noille jutuille hekoteltuani ymmärsin jotain oleellista. Jos joskus julkaisen elämäkerran, pystyn kopioimaan tuon jälkimmäisen spekulaation käytettäväksi lähes sellaisenaan pienillä muokkauksilla.

En tiedä. Ei tiedä kukaan muukaan. Mutta arvailla voi.

Tarkoitan tällä nyt sitä, että olin Vladimir Putinin kanssa samassa huoneessa pariinkin otteeseen vuoden 2006 loppupuolella. Ensin Lahdessa järjestetyn EU-huippukokouksen lehdistötilaisuudessa Lahti-hallissa ja muutama viikko myöhemmin Helsingissä järjestetyn EU–Venäjä-huippukokouksessa.

Hyvä on, totuuden nimissä on myönnettävä, että en ollut Dannyn isän esimerkkiä seuraten saanut Putinin adjutantilta ladattua asetta. Päinvastoin, lehdistötilaisuuksiin piti muistaakseni mennä turvatarkastusten kautta. Mutta ei anneta tuollaisen yksityiskohdan häiritä spekulointia. Oletetaan, että olisin vaikka käyttänyt hyvin teroitettua lyijykynää tarkoin kohdennettuun iskuun.

Joku saattaa olla nyt sitä mieltä, että on mautonta spekuloida yhtään kenenkään kuolemalla. Normaalisti olisin ilman muuta samaa mieltä, mutta Putin on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Tämän viikon uutiset Ukrainan kaupunkeihin kohdistuneista ohjusiskuista eivät ainakaan heikennä tuota tunnetta.

Totta kuitenkin on, että Putinin murhalla spekulointi ei ole kovin omaperäistä. Paljon mielenkiintoisempaa on esimerkiksi ajatella, että Putin olisi viety väkisin sisälle homoklubille ja pakotettu katsomaan ja kokemaan kaikkea siellä näkemäänsä.

Idea kirkastui viimeistään siinä vaiheessa, kun Putin oli pitänyt vainoharhaa ja historian vääristelyä tihkuvan puheensa Ukrainan alueiden liittämisestä Venäjään. Samassa yhteydessähän hän varoitteli venäläisiä läntisen elämäntavan vaaroista

”Haluammeko, että koulujemme alaluokilla lapsille tyrkytetään perversioita, jotka johtavat rappeutumiseen ja tuhoon? Haluammeko, että heille kerrotaan, että naisten ja miesten lisäksi on muitakin sukupuolia ja heille tarjotaan sukupuolenvaihdosleikkauksia?”.

Putin oli myös sitä mieltä, että elämme täällä läntisen eliitin diktatuurin alla, missä perinteisten arvojen kukistaminen ja vapauden tukahduttaminen on saanut ”suoranaisen saatananpalvonnan piirteitä”.

Kauas on tultu niistä ajoista, kun Putin kehui Lahtea upeaksi eurooppalaiseksi kaupungiksi.

Kauas on tultu niistä ajoista, kun Putin kehui Lahtea upeaksi eurooppalaiseksi kaupungiksi ja sanoi olevansa kateellinen kokousjärjestelyistä.

Noista nykyisistä navan alla pyörivistä horinoista tulee väistämättä vähän sellainen maku, että itänaapurin diktaattorilla saattaa olla jotain käsittelemättömiä seksuaalisia traumoja. Muuten on mahdotonta ymmärtää, millaisella kiihkolla ja vainoharhaisuudella hän puhuu toisten ihmisten sukupuolielämästä ja sukupuolisista vähemmistöistä. Tai maalailee piruja seinälle sukupuolenvaihdosleikkauksista, joiden olemassaolo ei ole kenellekään uhka, mutta osalle ihmisistä valtava mahdollisuus olla oma itsensä.

Samanlaiseen retoriikkaanhan tosin törmää surullisen paljon myös ihan kotimaisessakin keskustelussamme, mutta se on oman tarinansa aihe, johon on syytä palata tuonnempana.

Mutta Putiniin palataksemme: mitäpä jos Lahti-hallin kellariin olisi perustettu tilapäinen sateenkaariklubi, jossa Putin olisi saanut siedätyshoitoa ja joutunut omin silmin todistamaan ja lopulta ymmärtämään, että mies voi rakastaa miestä ja nainen naista, ilman että se muuttaa hänen omaa elämäänsä yhtään mitenkään?

Olisiko historian kulku muuttunut? Olisiko hän päässyt yli homofobiastaan ja ymmärtäisi, että jokaisella pitää olla oikeus elää itsensä näköistä elämää? ... En tiedä. Ei tiedä kukaan muukaan. Mutta arvailla voi.