Reilun parin kuukauden kuluttua toteutuu suurin paikallishallinnon mullistus sukupolviin, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Vuodenvaihteen jälkeen Lahtikaan ei enää käytä rahojaan hyvinvointikuntayhtymältä ostettaviin sote-palveluihin, joka on tähän asti ollut kaupungin selvästi suurin yksittäinen menoerä.
Koko kaupungin olemus menee uusiksi, kun viimeinenkin napanuora sote-toimintoihin katkeaa. Ensi vuoden alusta alkaen sivistystoimialan painoarvo kasvaa entisestään, kun siitä tulee selvästi isoin osa sote-uudistuksen jälkeisen kaupungin budjettia.
Äskettäisessä valtuuston kokouksessa saatiinkin esimakua siitä, millaista kaupungin taloudesta käytävä keskustelu on tulevaisuudessa. Sivistystoimiala otetaan entistä tarkemmin suurennuslasin alle ja siitä keskustellaan osittain samantapaiseen sävyyn kuin tähän asti on keskusteltu sote-palveluista. Kukaan ei kiistä palveluiden tarpeellisuutta, mutta rahankäytön tehokkuus puhuttaa.
Edellisessä valtuuston kokouksessa keskustelun sytykkeenä toimi kaupungin tämän vuoden lisätalousarvio, joka kasvattaa kaupungin nettomenoja lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Siitä sivistystoimialan osuus on noin kuusi miljoonaa. Valtuutetut kyllä myönsivät yksimielisesti tarvittavat lisärahat muun muassa kouluille ja päiväkodeille, mutta useassa puheenvuorossa ilmaistiin huolta talouden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä.
Vuodesta toiseen toistuvat puheet sivistystoimialan kovista säästöpaineista ja leikkausvaatimuksista herättivät myös ihmetystä, koska rahaa toiminnan pyörittämiseen näyttäisi tulleen lisää. Francis McCarron (kok.) huomauttikin, että nykyään sivistyspalveluissa on käytettävissä 50 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Näin siitä huolimatta, että inflaatio on käynnistynyt vasta viimeisen vuoden aikana.
Sivistyksen palvelualuejohtaja Tiina Granqvist huomautti tähän, että pelkkä lukujen tuijottaminen vie harhaan. Hän muistutti, että kaupungille on vuosien saatossa tullut uusia lakisääteisiä tehtäviä. Tämäntyyppinen keskustelu kuulostaa tutulta ja tuo mieleen sote-rahojen riittävyydestä vuosien saatossa käydyt keskustelut.
Nyt päättäjillä on joka tapauksessa tarkoitus kurkistaa pintaa syvemmälle sivistystoimialan lukujen taakse, sillä kaupunginhallitus halusi teettää selvityksen sivistyspalveluiden taloudesta ja toiminnasta. Granqvist lupailikin jo valtuutetuille, että siinä käydään tarkasti läpi, mistä mikäkin menojen kasvu johtuu.
Sivistystoimialan rahoja tiedetään menevän muun muassa tilavuokriin, joilla on tapana kasvaa uudisrakennusten käyttöönoton myötä. Poliitikoilla tuntuukin olevan halua katsastaa entistä tarkemmin myös kaupungin tilakeskuksen toiminnan tehokkuutta ja rakennushankkeiden rahankäyttöä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myös sivistyslautakunnan puheenjohtajan Marju Markkasen (sd.) toteamus, jonka mukaan koulujen rehtoreiden talousosaamisessa on ollut puutteita, mutta asiaan ollaan tuomassa apua. Entisenä lahtelaisen koulun rehtorina Markkasella luulisi olevan asiasta hyvät tiedot.
Toisaalta valtuustossa kuultiin myös Elisa Lientolan (vas.) puheenvuoro, jonka mukaan sivistystoimialan palveluita on tietoisesti alibudjetoitu, minkä perusteella nykyisen tilanteen ei pitäisi tulla yllätyksenä. Tällaisia kommenttejahan on totuttu kuulemaan säännöllisesti kaupungin sote-palveluista puhuttaessa. Talouskeskustelun painopiste muuttuu, mutta sen kaava näyttää pysyvän yllättävänkin samankaltaisena.