Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus | Lahden väestönkasvu laskettavissa melkein yhden käden sormilla

Kuvittele kuuden hengen kahvilapöytä Lahden keskustassa. Sen ympärille mahtuisi koko kaupungin alkuvuoden väestönkasvu. Lahtelaisia oli heinäkuun lopussa 120 033 – kuusi enemmän kuin vuoden alussa.

Tässä vaiheessa optimisti korostaa, että luku on sentään plussan puolella, päinvastoin kuin monessa muussa kaupungissa.

Tuo tieto ei kuitenkaan anna aihetta tyytyväisyyteen, sillä kasvu jää käytännössä olemattomaksi. Onhan esimerkiksi kaupungin nykyiseen strategiaan kirjattu tavoite, jonka mukaan kaupungin väkiluku kasvaisi vuosittain 0,5 prosenttia vuonna 2026. Toisin sanoen uusia asukkaita pitäisi saada vuosittain noin 600.

Nykytodellisuuden ja tavoitteiden välillä oleva ristiriita johtuu ennen kaikkea siitä, että Lahti ei ole saanut muuttovoittoa entiseen malliin.

Muuttovoittoa ei ole tullut entiseen malliin.

Lahden väkiluku kyllä kasvaa edelleen maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana muuttovoittoa on tullut vain 40 asukkaan verran. Viime vuonna vastaavana aikana muuttovoitto oli 228 asukasta, joten pudotus on huomattava.

Samanaikaisesti syntyvyys laskee Lahdessakin valtakunnallisen trendin mukaisesti. Niinpä kaupungin väkiluku polkee vääjäämättä paikallaan. Maahanmuuttokaan ei kokonaistilannetta muuksi muuta.

Ennusteiden mukaan Suomen väestön kasvu keskittyy entistä voimakkaammin pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun muodostamaan kolmioon. Korona-aika tosin muutti tilannetta pääkaupunkiseudulla, mutta mitä todennäköisimmin se jäi tilapäiseksi notkahdukseksi – kaupungistuminen kun on maailmanlaajuinen trendi.

Lahden kannalta olennainen kysymys on, pääseekö kaupunki kasvavien kaupunkien joukkoon vai jämähtääkö se hiljalleen näivettyvien maakuntakeskusten sarjaan.

Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Nykyisistä väestö- ja muuttotilastoista löytyy ilmiselviä huolenaiheita, mutta toisaalta viime aikojen uutiset antavat myös aihetta varovaiseen optimismiin. Pelkästään Fazerin tehdasinvestointi tarkoittaa satoja uusia työpaikkoja.

Pidemmän tähtäimen näkymiin valoa tuo myös Lahden entistä vahvempi asema yliopistokaupunkina. Se kohentaa kaupungin mielikuvaa ja näkyy toivottavasti asti ajan myötä myös kaupungin väkiluvussa, kun paikallinen koulutustoiminta laajenee.

Toistaiseksi Lahdella riittää kurottavaa perinteisempiin yliopistokaupunkeihin verrattuna. Hyväksi vertailukohdaksi käy suunnilleen saman kokoluokan maakuntakaupungit, joilla on oma yliopisto. Esimerkiksi toissa vuoden tilastojen mukaan opiskelijoiden osuus Lahden väestöstä oli 7,4 prosenttia, kun Jyväskylässä vastaava luku oli 11,4 ja Kuopiossakin 9,5.

Tiedot käyvät ilmi muuttoliikeasiantuntija Timo Aron Twitterissä julkaisemasta koosteesta.

Mikäli Lahti onnistuisi lisäämään koulutuspaikkoja ja opiskelijoiden osuus kaupungin väestöstä nousisi suunnilleen samalle tasolle Jyväskylän ja Kuopion kanssa, olisi sillä merkittävä positiivinen vaikutus kaupungin väkilukuun. Siinä yksi haaste lisää ensi kauden paikallisille kansanedustajille ja kaikille mahdollisille muille tahoille, joiden tehtävänä on edistää alueen hyvinvointia.