Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Skandaalin käryä Lahden rahakirstulla

Selvittäessäni omistajaohjauksesta vastaavien kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen roolia ja viimeaikaisia päätöksiä Kymiring-seikkailussa poltettujen 9 – 10 miljoonan euron osalta, törmäsin toiseen skandaalimaiseen menettelyyn.

Kaupunginjohtajan viranhaltijan päätöksillä tehtiin kassavarojen lyhytaikaisia talletuksia kesän aikana 70 miljoonan euron verran. Sen tuloksena miinusmerkkinen korko voitiin vaihtaa niukasti plusmerkkiseksi.

Ongelma on siinä, että toisen talletuksen osalta meneteltiin kaupungin omien rahoitusperiaatteiden vastaisesti ilman kilpailutusta ja saaden huonompaa korkoa kuin kuukautta myöhemmin kilpailutuksella saavutettiin.

Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätöksillä päätettiin seuraavista talletuksista: ilman kilpailutusta OP Yrityspankkiin 1.7.2022 tehty talletus on 40 miljoonaa euroa 0,04 prosentin korolla ajalle 1.7.–15.12.2022.

Kilpailutuksen tuloksena Nordea Bank-pankkiin 12.8.2022 tehty talletus on 30 miljoonaa euroa 0,44 prosentin korolla ajalle 12.8.–12.12.2022.

Kysyä sopii, johtuuko noin merkittävä ero pelkästään yleisestä korkotason noususta, jota kesän aikana on nähty.

OP Yrityspankkiin tehdyssä talletuspäätöksessä ei ilmene päätöksen tekijää, mutta selvittelyn jälkeen kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho ilmoittautui ”syylliseksi”. Hän kertoi tehneensä talletuspäätöksen kaupunginjohtajan varamiehenä Pekka Timosen ollessa esteellinen.

Sain myös vahvistetun tiedon, että esteellisyys johtui siitä, että kaupunginjohtaja Pekka Timosen lähiomainen on OP-ryhmän ylimmän johdon jäsen.

Tätä kaupungin rahoitusperiaatteiden vastaisesti tehtyä kassavarantojen sijoituspäätöstä on perusteltu myöhemmin seuraavanlaisin sanakääntein: ”talletus OP Yrityspankki Oyj:hin ajalle tehtiin neuvottelujen pohjalta pankin kanssa eikä korkomarkkinat tai kokonaisuus huomioiden talletusta katsottu tarkoituksenmukaiseksi kilpailuttaa.”

Neuvotteluteitse sopiminen mahdollistaa monenlaisia ”tarkoituksenmukaisia” kytkentöjä, toisin kuin kilpailutustilanne. Kun nyt tiedämme kilpailutuksen tuottaneen kaupungin ja veronmaksajien kannalta paremman sopimuksen, jäljelle jää ainoastaan ”tarkoituksenmukaisuus”.

Pankin kannalta on tarkoituksenmukaista saada yksinoikeudella itselleen mahdollisimman hyvä sopimus, mutta mikä tappiollisessa diilissä on tarkoituksenmukaista kaupungille? Jääkö tämä nähtäväksi Kymiring-skandaalissa ryvettyneen kaupunginjohdon ja Lahti Eventsin johdon pelastautumisoperaation yhteydessä?

”Koplaus” se tästä enää puuttuisikin, mutta tuskinpa sitä Lahdessa voi tapahtua, eihän?

Kirjoittaja on aktiivinen lahtelainen