Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Lahdelle omat perinteet yliopistokaupunkina

Tutkijoiden näkökulmasta yliopistokaupunkien vetovoima perustuu pääosin nykyisiin ja mahdollisiin tuleviin tutkimusyhteistyöprojekteihin paikallisten tutkijoiden kanssa. Ei ole kuitenkaan syytä väheksyä yliopistokaupunkien muiden ominaisuuksien ja perinteiden roolia vetovoimatekijöinä.

Viimeisten vuosikymmenten aikana digitalisaatio on vaikuttanut yliopistojen toimintaan ja yliopistokaupunkeihin. Koronapandemia kiihdytti muutosta ja siirsi luennot verkkoon etäluennoiksi. Nykyisin tutkimus ja opetus ovat yhä vähemmän aikaan ja paikkaan sidottuja. Kuinka Lahti nuorena yliopistokaupunkina voi kehittää perinteitään tässä muuttuvassa ympäristössä? Minkälainen mielikuva Lahdesta muodostuu ja halutaan antaa esimerkiksi vierailevalle tutkijalle?

Yliopistokaupungeissa järjestetään jatkuvasti tieteellisiä konferensseja ja seminaareja. Aiemmin fyysisten konferenssien järjestäminen oli standardi, kun taas koronapandemian myötä konferenssit järjestetään usein joko täysin verkossa tai hybridimuotoisina.

Lahti on perinteinen messukaupunki ja täällä on hyvät puitteet konferenssien järjestämiselle. Lahden tiedepäiväkin täyttää jo 20 vuotta. Yliopistotoiminnan laajentuessa yhä useampi tapahtumista on todennäköisesti tieteellisiä. Minkä tieteellisten konferenssien järjestämispaikkana Lahti tullaan jatkossa tuntemaan? Kuinka hybridimuotoa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla?

Vaikka nykyisin tutkimusyhteistyötä tehdään verkossa, eivät niin sanonut tutkijavierailut ole loppuneet. Ennen digitalisaatiota laajat tiedekirjastot vetivät puoleensa tutkijoita, mutta digitalisaation myötä kirjastojen merkitys vetovoimatekijänä on vähentynyt, koska tietoon ja tutkimuksiin pääsee nykyisin käsiksi kotikoneelta.

Lahden tiedekirjastoakaan ei enää ole ja Lahden korkeakoulukirjasto on yhdistetty Mukkulan kampuksen LUT-tiedekirjastoon. Suomessa yliopistokirjastot ovat panostaneet tutkimusten avoimeen saatavuuteen ja jokainen voi hakea OKM:n tarjoamalta Tiedejatutkimus.fi-sivustolta itseään kiinnostavia tutkimuksia keskitetysti.

Jos Lahdessa vieraileville tutkijoille on vain rajatusti tiedekirjastotarjontaa, voisiko “tutkijaresidensseistä” löytyä vetovoimaa? Taiteilijoille on residenssejä, mutta entä tutkijoille? Missä Päijät-Hämeessä voisi sijaita laadukkaita tutkijaresidenssejä vieraileville tutkijoille?

Vanhoissa yliopistokaupungeissa on tutkimukseen liittyviä nähtävyyksiä. Esimerkiksi Glasgowsta löytyy absoluuttisen lämpötila-asteikon kehittäjän lordi Kelvinin ja “taloustieteen isän” Adam Smithin patsaat, kun taas Cambridgessa voi ihailla Isaac Newtonin omenapuuta.

Cambridgesta löytyy myös The Eagle -pubi, jossa tutkijat Crick ja Watson juhlistivat DNA:n rakenteen ratkaisemista. Lisäksi tieteen ja tekniikan museot sijaitsevat tyypillisesti yliopistokaupungeissa.

Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva on hieno uusi nähtävyys, joka kytkeytyy lahtelaiseen muotoiluperinteeseen ja edistää alan tutkimusta. Malva on erinomainen vaihtoehto, jos konferenssivieraalle pitäisi suositella paikallista nähtävyyttä. Lahti on myös perinteisesti radiokaupunki radiomastoineen – ja Radiomäellä sijaitsee Radio- ja tv-museo Mastola. Tätäkin perinnettä voisi vahvistaa ja hyödyntää myös tutkimuksen näkökulmasta näin 5G:n aikakaudella. Ei kannata myöskään unohtaa tuoretta UNESCO-kohdetta, luonnonkaunista Salpausselkä Geoparkia.

Digitalisaatio on johtanut yliopistokaupunkien muutokseen. On mielenkiintoista seurata, minkälaisia lahtelaisia yliopistoperinteitä muotoutuu seuraavien vuosikymmenten aikana - vaikkakin lopulta kaduilla liikkuvat opiskelijat tekevät yliopistokaupungin tunnelman. Hyvää alkavaa akateemista lukuvuotta!

tutkija, dosentti