Ämpärillinen | Kasvua hinnalla millä hyvänsä – kesän puheenaiheiksi nousseissa farsseissa paljon samaa

Sormet ovat jälleen näppäimistöllä ja takana on se aika vuodesta, jolloin yritän ottaa etäisyyttä lahtelaisen päätöksenteon kiemuroihin ja kaikkiin mahdollisiin muihinkin työasioihin.

Älkää käsittäkö väärin. Uutisaddiktina en tietenkään malta olla lomallakaan seuraamatta, mitä tapahtuu ja mistä puhutaan. Se on vain hieman erilaista, kun juttuja pystyy lukemaan kutakuinkin ”tavallisena lukijana”, miettimättä koko ajan, miten mihinkin uutistapahtumaan olisi mahdollisesti syytä reagoida omassa kirjoittelussa.

Yleensä keskikesän uutiskatsaus on aika nopeasti tehty. Tuolloinhan mediatila täyttyy jutuista, jotka toistuvat hieman eri muodossa vuodesta toiseen. Kesäkuussa käydään läpi mansikan satonäkymät, hieman myöhemmin on aika vinkkejä oikeaoppiseen loman viettoon ja lopuksi ehkä kerrotaan, miten korkki kannattaa laittaa kiinni hyvissä ajoin ennen töihin paluuta. Tärkeitä juttuja lukijoille tärkeistä aiheista, mutta isoja yllätyksiä ne harvemmin tarjoavat.

Ja koko ajan tietenkin käydään hillitöntä spekulaatiota säätilan käänteistä. Jos toimituksissa on jotain niin sanottua vakavampaa ja kovempaa aineistoa tarvittu palstan täytteeksi, sitä on yleensä järjestynyt Porissa järjestetystä Suomi Areena -tapahtumasta, jonne valtakunnan kerma kokoontuu laukomaan mielipiteitään kaikesta mahdollisesta. Paikallisella tasolla isot uutiset ovat loistaneet poissaolollaan, kun koko päätöksentekokoneisto on ollut kesätauolla.

Parin viime vuoden perusteella keskikesän hiljaiselo alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Vuosi sittenhän paikallista palstatilaa täytti läpi kesän vaalien jälkeinen riitely luottamuspaikkojen jaosta, joka sai hyvin värikkäitä ja yllättäviäkin piirteitä.

Tämän kesän iso lahtelainen puheenaihe on ollut kaupungin tapahtumayhtiön Lahti Eventsin alasajo ja isot tappiot, jotka johtuvat Kymiringin moottoriradan tapahtumien peruuntumisesta.

Tilanteen poikkeuksellisuudesta kertoo sekin, että kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto joutui istumaan ylimääräisen kokouksen asian johdosta heinäkuussa. Kaikesta päätellen asian jälkipyykki jatkuu vielä pitkään, ja pahimmillaan lahtelaisille veronmaksajille jää käteen useiden miljoonien tappiot muistoksi yhteistyöstä konkurssikypsän ratayhtiön kanssa.

Asiasta on kirjoitettu paljon, joten tässä yhteydessä on turha kerrata kaikkia käänteitä. Mitenkään jälkiviisasteluun syyllistymättä voi kuitenkin mielestäni todeta, että täytenä yllätyksenä asian ei olisi pitänyt tulla. Onhan pelkästään tässäkin lehdessä julkaistu vuosien saatossa lukuisia kirjoituksia, joissa on kyseenalaistettu Lahti Eventsin ottamat riskit ja avattu koko kuvion taustoja kaikkien niiden tietojen perusteella, joita on ollut saatavilla.

Nyt on helppo sanoa, että varoituksen sanoja ei ole otettu riittävän vakavasti, kun silmissä ovat kiiltänyt kaikki ne miljoonat matkailueurot, joita Moto GP -vieraiden piti tuoda Lahden seudulle.

Kuviossa on paljon samaa kuin tämän kesän valtakunnallisessa isossa puheenaiheessa, Fortumin Uniper-seikkailussa ja sen aiheuttamissa tappioissa. Siinä tapauksessa mittakaava on toki täysin eri, kun miljoonien sijaan puhutaan miljardeista.

Kupletin juoni on kuitenkin pohjimmiltaan sama. Lähdetään hakemaan kasvua vieraalta maaperältä, vaikka riskit ovat näkyvissä ja varoittajia riittää. Se käy yllättävän helposti, kun päätöksentekijällä ei ole omat rahat pelissä.

Molemmissa tapauksissa käydään myös keskustelua siitä, kuka viime kädessä kantaa vastuun ja on ”suurin syyllinen”. Yhtiön toimiva johto vai yhtiön omistajaohjauksesta vastaavat tahot eli viime kädessä poliitikot? Asetelma on sen verran hähmäinen, että eri osapuolet pystyvät näppärästi pallottelemaan vastuuta.

Vastuuta on myös helppo väistellä vetoamalla odottamattomiin käänteisiin, jotka veivät pohjaa alkuperäisiltä suunnitelmilta. Lahti Eventsin tapauksessa etenkin korona toimii selityksenä, Fortumin tapauksessa Ukrainan sota. Kummassakaan tapauksessa päättäjät eivät voi kuitenkaan paeta kokonaan noiden syiden taakse. Päätöksiin liittyvät riskit olivat tiedossa jo silloin, kun maailma oli totutuilla raiteillaan.

Lahtelaisessa jälkipyykissä olennaisinta ovat Kymiring-farssista tehtävät johtopäätökset. Kaupungin odotetaan linjaavan syksyllä, miten se järjestää tapahtumatoimintansa.

Lopputuloksesta ei ole vielä tietoa, mutta pari ilmeistä toivomusta tulee mieleen. Mitä jos toimitaan jatkossa omalla alueella eikä maakunnan reunamilla, lähes Kouvolassa? Ja ei lähdetä käyttämään kaupungin rahoja hankkeisiin, joiden toteutus luontevimmin kuuluisi yksityisille toimijoille?

Tämä ei tietenkään tarkoittaisi sitä, että ajetaan kaikki tapahtumatoiminta alas. Sen sijaan käytettäisiin kaupungin rahaa sinne, missä rahankäyttö on järkevissä mittasuhteissa ja kaupungin mukana olo on aidosti perusteltua.

Esimerkiksi Kymiringin tapauksessa on alusta asti ihmetyttänyt, mikä hinku ja pakko kaupungilla ja sen tytäryhtiöllä on ollut iittiläisellä sorakuopalla ajettavan kansainvälisen moottoripyöräkisan järjestäjäksi.

Eikö olisi ollut järkevämpää antaa jonkun muun ottaa riski ja luottaa siihen, että tapahtuman onnistuessa vieraat joka tapauksessa tulevat myös Lahden seudulle, jos ovat tullakseen? Vai kävikö sittenkin niin, että Kymiringin taustatahot eivät löytäneet muualta kuin Lahdesta yhtä avokätistä ja hyväuskoista riskin ottajaa?