Pääkirjoitus | Energiakriisin tunnelma palautuu pitkän tauon jälkeen – nyt on hyvä aika kiinnittää huomiota sähkön kulutukseen

Varttuneimmilla lukijoillamme on vielä muistissa 1970-luvun öljyriisi, jolloin maassamme otettiin käyttöön poikkeuksellisia keinoja energian säästämiseksi. Huoneistoissa sai olla korkeintaan 20 astetta lämmintä, valomainokset kiellettiin ja moottoriteiltä katkaistiin valaistus. Autollakin sai ajaa korkeintaan 80 kilometriä tunnissa eikä niitä saanut lämmittää sähköllä, ellei pakkasta ollut yli kymmenen astetta.

Toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt noin radikaaleja toimenpiteitä, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevana talvena energian käytön tehokuutta joudutaan miettimään totisemmin kuin kukaan olisi vielä pari vuotta sitten olettanut. Pisimmälle menevissä arvioissa on väläytelty jopa sähkön käytön sääntelyä.

1970-luvun kriisi sai alkunsa arabimaiden hyökkäyksestä Israeliin ja sitä seuranneesta kauppasaarrosta. Tällä kertaa taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama yleiseurooppalainen energiakriisi, joka heijastuu myös Suomeen. Konkreettisimmin tämä on jo näkynyt sähkölaskun hinnassa.

Sähkön säästö kiinnostaa ja motivoi nyt ihan uudella tavalla.

Viime vuosina yksi kilowattitunti sähköä on maksanut tyypillisesti 5–7 senttiä, nyt pörssisähkön hinta huitelee yli 20 sentin ja ensi talvena se saattaa rikkoa uusia ennätyksiä. Nyt solmittavissa Pitkäaikaisissa määräaikaisissa sopimuksissa tyypillinen taksa on 24 sentin luokkaa. Kuluttaja joutuu valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä. Sitoutuako pitkäksi aikaa tavallista kalliimpaa hintaan vai pitäisikö sinnitellä läpi talven hintapiikin ja luottaa siihen, että hinnat kyllä kääntyvät selvää laskuun sen jälkeen?

Tilanne on erityisen dramaattinen heille, jotka asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Hinnankorotuksessa on pahimmillaan kyse useiden tuhansien eurojen lisäkulusta vuodessa. Helpommalla pääsee tyypillinen lahtelainen kerrostaloasuja, kaukolämmitteisen yksiön asukas, jonka tyypillinen sähkölasku oli ennen nykyisiä hinnankorotuksia vain muutamia kymppejä vuodessa.

Oli asumismuoto mikä tahansa, sähkön hinnan nousu on sen verran rajua, että sähkön säästö kiinnostaa ja motivoi nyt ihan uudella tavalla myös puhtaasti vapaaehtoispohjalta ilman sen kummempaa kriisisääntelyä. Lahdessakin on vuosien saatossa nähty mitä erilaisimpia energiatehokkuusneuvontahankkeita, mutta nyt niille on kysyntää enemmän kuin koskaan.

Aiheesta on saatavilla paljon hyviä vinkkikoosteita, joiden oleellinen sisältö on arvattavissa yksinkertaisella kaupunkilaisjärjelläkin: ylimääräistä sähkösaunan käyttöä kannattaa välttää, pesukoneita kannattaa pyörittää mahdollisimman täysinä ja valojen käyttöönkin on hyvä kiinnittää huomiota. Lisää tietoa aiheesta on luvassa valtakunnallisessa energiansäästökampanjassa, joka pyörähtää käyntiin syksyllä.

Onni onnettomuudessa on, että paikallisessa kaukolämmön tuotannossa on nyt päästy eroon fossiilisista polttoaineista. Se on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi sekä talouden, ympäristön että maailmanpolitiikan näkökulmasta.