Pääkirjoitus | Lahti parantaa mielikuvaansa yrittäjien silmissä

Suomessa ei taida olla sellaista kuntaa, joka ei korostaisi omaa yritysystävällisyyttään. Tulevina vuosina kilpailu työpaikoista ja verotuloista kiristynee entisestään, kun kuntien toiminta keskittyy yhä enemmän paikallisen elinvoiman edistämiseen sote-uudistuksen myötä.

Tässä kisassa olennaisinta ei ole omakehu ja toinen toistaan ylevämmät markkinointisloganit. Huomattavasti tärkeämpää on, millainen on sanojen takana oleva todellisuus. Mitä kunta oikeasti pystyy tarjoamaan yrityksille ja miten se pärjää vertailussa muihin kuntiin?

Luotettavaa tietoa asiasta on perinteisesti saanut Suomen Yrittäjien tekemän valtakunnallisen kuntabarometrin avulla, jossa yrittäjät arvioivat oman kotikuntansa toimintaa monesta näkökulmasta. Viime viikolla julkistetut tuoreimmat tulokset ovat mieluista luettavaa: Lahti paransi kokonaisarvosanaansa ja nousi yli 50 000 asukkaan kaupunkien sarjassa vuoden 2020 yhdeksänneltä sijalta nyt seitsemänneksi.

Lahden kokonaisarvosana on toiseksi paras yli 100 000 asukkaan kaupunkien sarjassa.

Vielä paremmalta tilanne näyttää, jos tarkastelu rajataan vain yli 100 000 asukkaan kaupunkeihin. Siinä sarjassa Lahti on peräti toisena heti Kuopion jälkeen. Erityisesti Lahti saa kiitosta yrityspalveluistaan, joista se saa Kuopiotakin paremman arvosanan.

Eikä tässä vielä kaikki. Edelliseen Kuntabarometriin verrattuna tulokset paranivat kautta linjan Päijät-Hämeessä. Erityisen vahvasti lukemia paransivat Hollola ja Heinola. Tämä on tärkeää, koska alueen elinvoiman kannalta olennaista on koko kaupunkiseudun iskukyky, Lahti ei voi yksinään toimia veturina.

Barometrin perusteella ei kannata kuitenkaan hairahtua pelkkään tyytyväisyyteen ja keskinäiseen selkään taputteluun. Raportista löytyy myös selviä kehityskohteita, kun vähänkin tarkemmalla silmällä katsoo. Olennaisin huomio on tässä: Päijät-Hämeessä annettu kokonaisarvosana 2,92 jää edelleen pienemmäksi kuin valtakunnallinen keskiarvo 3,08. Siinä on ensimmäinen selvä etappi kirittäväksi, nyt kun suunta on oikea.

Kuntakohtaisista tiedoista tulee ilmi selviä kehityskohteita myös Lahdelle. Yrittäjät olivat esimerkiksi ottaneet kantaa väittämään ”kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta tehokasta”. Lahdessa kyseisestä asiasta annettiin heikommat arviot kuin edellisessä kyselyssä, ja muutos oli isompi kuin maassa keskimäärin.

Sama ilmiö toistui väittämissä, jotka oli muotoiltu näin: ”kunta jakaa hankinnat pk-yritysten näkökulmasta sopiviin osiin” ja ”Pienhankinnat on järjestetty siten, että pk-yritykset huomioidaan”.

Hankintapolitiikka jääkin tutkimustuloksissa Lahden heikoimmaksi osa-alueeksi. Arvosana on valtakunnallisen keskiarvon alapuolelle eikä Lahti mahdu kaupunkien joukossa kymmenen parhaan joukkoon tämän lukeman osalta.

Nyt on syytä pitää kiinni vahvuuksista ja korjata puutteita. Viime kädessä onnistuminen mitataan sillä, miten kyselytulokset saadaan muutettua investoinneiksi ja uusiksi työpaikoiksi.