Pääkirjoitus | Lahtelaisten hyvinvoinnin edistäminen on pirstaleina byrokratian sokkeloissa

Miksi Lahden kaupunki on olemassa?

Perimmäinen kysymys, johon yksi mahdollinen vastaus löytyy kuntalaista. Sen ensimmäisessä pykälässä todetaan tarkalleen ottaen näin: ”Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla”.

Ei ole sattumaa, että aivan ensimmäiseksi on nostettu asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Kaikki muut kunnan tekemät asiat ovat tavallaan keinoja tämän päätavoitteen toteuttamiseksi.

Enää pitäisi tietää, mitä se hyvinvoinnin edistäminen käytännössä tarkoittaa. Vastaus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen.

Tavallisen kaupunkilaisen on hyvin vaikea hahmottaa nykyistä tilannetta, kun tekeillä on suuri sote-uudistus, jonka myötä sana hyvinvointi puskee esiin joka paikasta. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittaa uusi hyvinvointialue, jonka johdossa on hyvinvointialuejohtaja. Organisaation poliittisessa hallinnossa toimii myös elin nimeltä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaupunki olisi luopumassa hyvinvointitehtävistään. Tilanteen sekavuudesta saa käsityksen vilkaisemalla kaupungin tuoreimmasta arviointikertomuksesta löytyvää tekstinpätkää, joka käy hyvästä luetun ymmärtämisen harjoituksesta:

”Kaupunginhallituksen antaman selvityksen mukaan osallisuuden ja hyvinvoinnin vastuualueen tehtäviä siirtyi hallintosääntömuutosten myötä 1.6.2021 alkaen sivistyksen palvelualueen osallisuuden ja tiedon vastuualueelle. Vastuualueen tehtävät kuuluvat uudelle hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnalle.

Uusi osallisuuden ja hyvinvoinnin palveluyksikkö toimii osallisuuden ja tiedon vastuualueella. Palveluyksikön tehtävänä on koordinoida hyvinvoinnin, terveyden, ehkäisevän työn ja osallisuuden edistämistyötä kaupungissa sekä yhteen sovittaa toimia muiden toimijoiden kanssa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä jatketaan seudullisissa yhteistyöverkostoissa (hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto, ehkäisevän työn verkosto, LAPE-yhteistyöryhmä, maahanmuutto ja kotouttamisen verkosto, ravitsemusterveyden edistämisen verkosto ja työllisyyden hoidon verkosto), joihin osallistutaan kaupungin eri palvelualueilta. Alueellinen hyvinvointikoordinaattori ja Päijät-Hämeen liiton hyvinvointipäällikkö kuuluvat asiantuntijajäseninä Lahden kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään”.

Nyt tuli tämäkin selväksi. Ei ihme, että tarkastuslautakunta tekee arviointikertomuksessa tällaisen johtopäätöksen: ”Tarkastuslautakunnan näkemys on, että kaupunkilaisten hyvinvointia pyritään edistämään sirpaleisessa verkostossa, jossa on hyvin monta eri toimijaa. Osallisuuden ja hyvinvoinnin palveluyksikkö yrittää niukkojen resurssiensa puitteissa koordinoida toimintaa. Kokonaisuuden hallinta on vaikeaa. Toiminnan vaikuttavuutta pitäisi päästä mittaamaan nykyistä paremmin.”

Havainnot herättävätkin väistämättä kriittisiä kysymyksiä. Kenen tästä kaikesta pitäisi ottaa kokonaisvastuu? Vai pitäisikö kenenkään?

Helppo vastaus kysymykseen: suurin vastuu hyvinvoinnista on edelleen ihmisellä itsellään. Yhteiskunnallakin on toki oma roolinsa. Päättäjien tehtäväksi jää määritellä, onko se ensisijaisesti hyvinvoinnin edistämistä vai sittenkin pahoinvoinnin oireiden hoitoa ja ehkäisemistä. Nykyisessä hallinnollisessa sekamelskassa vastaus lienee kaikkea muuta kuin ilmiselvä.