Ämpärillinen | Näin sinäkin voit ajautua salaliittojen syvyyksiin

Mikä saa ihmisen uskomaan, että maailma on liskoihmisten tai satanistisen pedofiilikultin hallussa?

Tai johonkin vähän maltillisempaan salaliittoteoriaan, kuten salaiseen maailmanhallitukseen, joka vetelee naruja kulisseissa ja järjestelee koronapandemiaa, talousjärjestelmän romahdusta ja kaikkea mahdollista muuta ikävää.

Yleensä taustalla on prosessi, jota voisi verrata pahenevaan päihdekierteeseen. Tässäkin tapauksessa siirrytään miedommista aineksista vaiheittain rankemman kaman pariin.

Yksi tapa hahmottaa asia on salaliittoteorioiden pyramidi, jonka avulla Abbie Richards on hahmotellut salaliittoihin hurahtamisen askelmia.

Aluksi ihminen on täysin kosketuksissa todellisuuteen ja hänen esittämänsä näkemykset perustuvat faktoihin. Esimerkiksi USA:n tiedustelupalvelun suorittaman sähköposti- ja puhelinseurannan paheksunta ei ole vainoharhaista salaliittoteorioiden maalailua vaan täysin aiheellista kritiikkiä, jolle on vankat perusteensa.

Seuraavaksi ylittyy spekulaation raja ja ihminen ryhtyy esittämään olettamuksia. Tähän sarjaan kuuluvat esimerkiksi klassiset arvuuttelut presidentti John F. Kennedyn murhan taustoista.

Kolmannessa vaiheessa siirrytään yhä kauemmaksi todellisuudesta ja arvuuttelut saavat entistä mielikuvituksellisempia piirteitä. Ihminen saattaa esimerkiksi uskoa, että Elvis elää edelleen jossakin uuden henkilöllisyyden turvin. Tällaiset uskomukset ovat tyypillisesti poskettomia, mutta kuitenkin vielä harmittomia.

Seuraavaan vaiheeseen siirtyessään ihminen ei enää usko tieteellisesti todistettuihin faktoihin, jolloin uskomuksista voi tulla haitallisia sekä hänelle itselleen että muille ihmisille. Tähän kategoriaan kuuluvat esimerkiksi uskomukset lääketieteen vastaisiin hoitomenetelmiin, jotka voivat pahimmillaan olla vaarallisia. Tai käsitys siitä, että ilmastonmuutos ei olisi ihmisen aiheuttamaa.

Viimeinen vaihe edustaa sakeimpien salaliittoteorioiden maailmaa, jossa mikä tahansa on mahdollista: maapallo on litteä, käynnissä on valkoisen väestön systemaattinen kansanmurha, juutalaisten salaliitto pyörittää maailmaa ja niiden edelleen.

Ihminen saa tuntea älyllistä ylemmyydentunnetta ja mielihyvää salatun tiedon äärellä olemisesta.

Syvimmässä päädyssä on onneksi vain hyvin pieni osa ihmisistä, mutta ilmiötä ei pidä ohittaa olankohautuksella tai epäuskoisella naureskelulla. Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin kuvailemani asteikon varhaisempiin vaiheisiin, koska siellä taitaa olla yllättävänkin paljon väkeä.

Asiasta on syytä olla huolissaan, koska faktojen maailmasta irroittaumisella on monenlaisia kielteisiä seurauksia. Se rapauttaa keskinäistä luottamustamme ja heikentää siten demokratian toimivuutta. Vaikutukset näkyvät kaikilla tasoilla, myös paikallisessa päätöksenteossa.

Salaliittoteorioissa esitetyt satuilut syövät happea järkevältä keskustelulta, ne vievät huomiota pois oikeilta huolenaiheilta ja tekevät entistä vaikeammaksi myös perustellun kritiikin esittämisen. Yhteiskunnallisen keskustelun ilmapiiri kiristyy ja kärjistyy yhä enemmän.

Tyypilliset salaliittoteoriat rakentuvat hyvin mustavalkoisen maailmankuvan pohjalle, perinteisen hyvän ja pahan vastakkainasettelun varaan. Tavanomaisessa teoriassa pieni eliitti on pahan puolella ja suuret kansanjoukot edustavat hyvää.

Salaliittoteorioilla on myös monia muita toistuvia piirteitä, jotka on hyvä tiedostaa. Tyypillisessä salaliittoteoriassa asiat liittyvät toisiinsa enemmän kuin osaamme ajatella ja kaiken taustalla on suunniteltua toimintaa. Pieni joukko on valmistellut koko kuvion salassa.

Näin ollen joku muu on aina syyllinen niihin ongelmiin, joita joudumme kohtaamaan. Yleensä tarina menee vielä niin, että epäsuotuisa kehitys on johtamassa kohti jonkinlaista loppuromahdusta.

Kaiken edellä kuvatun perusteella salaliittoteo‑rioihin onkin houkuttelevan helppoa suhtautua väheksyvän ylimielisesti. Eiväthän ne ole muuta kuin yksinkertainen keino selittää maailman monimutkaisuutta ja oman elämän ongelmia? Näppärää todellisuuspakoa, joka houkuttaa etenkin kouluttamattomia ja hieman yksinkertaisia ihmisiä?

Asia ei todellakaan ole näin simppeli. Salaliittoteorioiden kannattajina ja levittäjinä esiintyy myös merkittävissä asemissa olevia henkilöitä, joilla voi olla vakuuttavan näköinen akateeminen ansioluettelo. Ihmisiä, joista ei ensimmäisenä tule mieleen syrjäytyneet reppanat ja manipuloinnille alttiit hyväuskoiset hölmöt.

Tämä selittyy sillä, että salaliittoteorioissa on vielä yksi mainitsematta jäänyt piirre. Tyypillisen uskomuksen mukaan pieni joukko edelläkävijöitä pystyy näkemään salaliiton läpi ja heidän velvollisuutenaan on herättää suuret massat.

Kun ihminen aidosti uskoo tämäntyyppiseen ajatukseen, hän saa tuntea tietynlaista älyllistä ylemmyydentunnetta ja mielihyvää salatun tiedon äärellä olemisesta. Hyvinkin oppinut ihminen saattaa vilpittömästi ajatella, että hänen elämäntehtävänään on käyttää poikkeuksellisia kykyjään yhteiseksi hyväksi, koska vain ani harva siihen pystyy.

Salaliittoteoriat eivät koskaan synny tyhjästä. Ne toteuttavat aina jotain tarkoitusta ja niiden alkuperä vaihtelee.

Alhaalta ylöspäin suuntautuvassa tarkoituksessaan salaliittoteoria purkaa poliittista turhautumista, jolloin kritiikki kohdistuu yhteiskunnan eliittiin. Salaliittoteorian kertomus perustuu siihen, että se tuo esille näkemyksiä, jotka pyritään vaientamaan. Tällaisten teorioiden esittäjinä voivat olla ihan tavalliset kansalaiset, mutta varsin usein myös populistipoliitikot, jotka sanovat edustavansa kansan ääntä.

Teorian liikkeellepanevana voimana voi olla myös vallan huipulla oleva taho, jolloin hän pyrkii pönkittämään omaa asemaansa. Tyypillinen esimerkki tästä on Donald Trump esittämässä syytöksiä presidentinvaalien vaalivilpistä.

Salaliittoteorian taustalla voi olla myös jokin täysin ulkopuolinen taho, jonka tavoitteena on nakertaa jonkin yhteisön yhtenäisyyttä. Tästä esimerkkinä ovat Venäjän lukuisat informaatio-operaatiot, joiden avulla se on pyrkinyt aiheuttamaan hajaannusta länsimaissa. Näemme varmasti tästäkin lisää esimerkkejä lähiaikoina, kun naapuri pyrkii vaikuttamaan Nato-keskusteluumme.

Salaliittoteorioita saatetaan käyttää myös sisäisen yhtenäisyyden pönkittämiseksi. Siinä tapauksessa omalle yleisölle esitetään tarkoitusta tukevia väitteitä ulkopuolista tahoista, kuten esimerkiksi Venäjä on tehnyt syöttäessään omille kansalaisilleen käsitystä vihollisten ympäröimästä maasta.

Edellä kuvaillut salaliittoteorioiden käyttötarkoitukset ovat monesti päällekkäisiä, eli yksi teoria voi palvella useampaa tarkoitusta.

Olemme saaneet nyt pienen pintaraapaisun siitä, kuinka monisyisestä ja yleisen ilmapiirin kannalta merkittävästä asiasta salaliittoteorioissa on kysymys.

Enää pitäisi tietää, mitä asialle on tehtävissä? Vai onko mitään? Kyllä on, palaamme vielä asiaan tällä palstalla.

Tämän kirjoituksen tausta-aineistona on käytetty ruotsalaisten viranomaisten tutkielmaa salaliittoteorioiden taustoista ja vaikutuksista: Conspiracytheoriesand COVID-19: The mechanism behind a rapidlygrowingsocietal challenge/ The SwedishCivilContingenciesAgencyMSB, 2021.